Piikkimatto

Nyt minulla on se, aito Shaktimatto!!

Unihäiriöni eivät parantuneet käsitöillä, joten kokeilen uutta menetelmää, koska häiriö on edennyt lähes täydelliseen unettomuuteen viimeisen viikon aikana. Sekä työtoverit että muut
tutut ja ystävät ylistävät maton ominaisuuksia parantaa tai ainakin lievittää särkyä, kipua, stressiä, unettomuutta, vatsavaivoja ja kaikkea siltä väliltä. Tilauksen tein eilen iltapäivällä ja paketti oli postilaatikossa jo tänään. Todella nopea toimitus.

Onko kenelläkään negatiivisia kokemuksia matosta?

50-vuotislahjat

Lanka Létt-Lopi, menekki n 100 gr. Bambupuikot 6 suorat ja sukkapuikot. Malli tuosta sivupalkista oikealta.


Halusin jotain kivaa, yksinkertaista koristelua ettei olisi niin alastomat. Nämä puuhelmet löytyivät työpaikan läheltä kangas- ja nappikaupasta, joka ei onneksi ollut kesälomalla. Ihastuin noihin koristekuvioihin.

Salomoninhuivi edestä....

... ja takaa. Tarkoitus oli tehdä reilunkokoinen, joka silti menee pieneen tilaan, vaikka hätätilassa käsilaukkuun. Tämän saa puristettua lähes tennispallon kokoiseksi. Langanmenekki 118 gr tupsujen kanssa.

Vyötteetön lanka, tuntui pellavan ja puuvillan sekoitukselta, todella hyväntuntuista myös paljaalle iholle. Ystäväni on erittäin herkkäihoinen.

Ensimmäinen työpäivä loman jälkeen takanapäin, huh! 11 päivää seuraavaan lomaviikkoon.

Kahden viikon...

... lomani on nyt lopuillaan. Lyhyt, mutta hyvä loma. Viikonlopun olimme lankoni mökillä, jonne tuli myös hänen kaksoisveljensä. Poikamiehiä kumpikin ja meno on sen mukaista. Välillä on tosi hauskaa elää heidän tavoillaan, joissa ei juuri rutiinia löydy, lomalla varsinkaan. Eilisillan huipentuma oli lähteä veneellä kirkkoon. Paikallislehdessä oli nimittäin ilmoitus, että erittäin suosittu Elvis Presley -imitaattori esiintyy kirkon tiloissa ja siitäkös rokkaavat veljekset innostuivat. Koko porukka Blogikoiraa myöten ahtautui pikkuiseen moottoriveneeseen ja muutamassa minuutissa olimme jo kirkon laiturissa. Myöhässä tosin, mutta luulimme että musiikki olisi kuulunut ulos hiljaisessa ja tyynessä kesäillassa. Hämmästyimme aika lailla kun vahtimestari ilmoitti että esitys alkoi jo aikaa sitten, kirkon ovet ovat kiinni eikä esiintyjää saa häiritä kesken kaiken. Teimme pienen kierroksen rakennuksen ympäri ja yhdestä lasi-ikkunasta näimme todella ihan Elviksen näköisen miehen, joka lauloi todella hyvin. "Elvis elää....!!!"

Nyt on edessä kaksi työviikkoa ja sitten vielä yksi lomaviikko, tuntuu ihan mukavalta mennä töihin. Tiedän, että huomisen jälkeen on taas rauhallisempaa, kun olen saanut purettua suurimmat sumat. Luulisin jopa voivani tehdä lyhyitä päiviä ellei mitään odottamatonta tapahdu. Rutiinihommat teen vaikka silmät kiinni näin monen vuoden jälkeen.

Käsityötkin ovat edistyneet mukavasti. Huivin kanssa ei tullut edes kiirettä. Tossuihin miestiskelen jotain sopivaa yksinkertaista koristelua, kuvia tulee sitten myöhemmin.

Toinen langoistani on puutarhuri koulutukseltaan. Hänen terassillaan viihtyy jopa Kärsimyskukka, ulkona!!!!

Minulla on....

... kolme todella läheistä ystävää. Siis niin läheistä, jolle voi soittaa koska vain ja jatkaa juttua siitä mihin viimeksi jäätiin, vaikka edellisestä yhteydenpidosta olisi ollut joko päivä tai useampi vuosi. Kumpikaan ei laske kenen vuoro on ottaa yhteyttä, iloitaan kun kuullaan toisen ääni tai tavataan. Jolle voi kertoa kaiken elämän iloista ja suruista, ylä- ja alamäestä. Joka ei arvostele eikä aina tule hyvien neuvojen kanssa, vaan kuuntelee. Ja jota minä kuuntelen samalla tavalla, ehdoitta.

Näistä kolmesta ystävästä on kaksi ylittänyt viidenkympin rajan jo pari-kolme vuotta sitten ja molemmat saivat hartiahuivin. Lahjassa on kahdenlaista symboliikkaa: ensinnäkin sen tarkoitus on lämmittää iän kolottamia hartioita ja toiseksi se on tehty ystävänrakkaudella, silmukka silmukalta, vain tätä ystävää varten, joka myös ymmärtää käsintehdyn lahjan arvokkuuden.

Jo toukokuussa aloin potea luomisen tuskaa. Käsityöt eivät kerta kaikkiaan huvittaneet. Otin kyllä lankoja esille, mutta mikään niistä ei puhuttanut. Tämän seurauksena tuntui etten osannut rentoutua kunnolla. Ja sen seurauksena nukkumishäiröt, joita poden silloin tällöin, lähinnä täydenkuun aikaan. Viimeinen kuukausi on ollut todella hankala, onneksi olen ollut lomalla.

Pari päivää sitten huomasin, että viikon päästä on heinäkuun viimeinen päivä ja kolmas ystäväni täyttää 50 vuotta! Olenhan minä sen tiennyt jo kauan aikaa, mutta koska hän ei aio viettää isoja juhlia ja asuu niin kaukana, ettei siellä piipahda yhdessä illassa, niin olen jotenkin sivuuttanut asian. Mutta nyt tuli mieleeni, että lahjalla alkaa olla kiire. Huivi on ehdottomasti oikea valinta ja sopivaa lankaakin löytyi yhdestä laatikosta. Malliakaan ei tarvitse pähkäillä: täällä Ruotsissa ovat Salomoninsolmut ehdoton suosikki ja aika harvinaista katukuvassa. Jonkin verran pelkäsin, ettei huvita koko solmuilu ja huivista tulee pakkopullaa. Haluan tietysti tehdä sen iloisella mielellä ja täysin vapaaehtoisesti. Sen takia ajattelin ensin "harjoitella" tossuilla, jotka valmistuivat huovutuskuntoon eilen (valkoinen työ edellisessä postauksessa) ja heti niiden jälkeen alkoi luistaa myös solmuilu. Ja mikä kaikkein parasta: nukuin viime yön hyvin!

Tänään iloitsen siitä että minulla on rakkaita ystäviä, kiva rentouttava käsityöharrastus, sopivan lämmin poutapäivä ja lomaa jäljellä vielä 3½ päivää! Ja myös siitä että juuri SINÄ luet blogiani...

Aamukävelyllä....

...ennen valtavaa sadekuuroa. Läheinen metsälampi on muuttanut ulkönäköään viimeisten viikkojen aikana.

On niin paljon kukkia ja lehtiä, ettei edes Blogikoira uskalla niiden joukkoon.

Matkan varrelta poimin luonnonkukkia sieltä täältä, yleensä olen sitä mieltä, että kukat ovat kauneimmillaan omalla kasvupaikallaan, mutta joskus on kiva tuoda kaunis kimppu sisälle.

Lähes kaikki taloustyöt odottavat vielä inspiraatiota, mutta kävin sentään ruokakaupassa aamupäivällä. Työpisteeni on pääpiirteiltään tämännäköinen:

Ja työpöytäni:
Juu, jotain muutakin kuin matonkuteita, mutta siitä sitten myöhemmin.

Toinen lomaviikko....

...vierähti käyntiin. Mies ja Tytär olivat lähteneet aamulla töihin ja Poika oli yökylässä, (-juoksussa?) kaverinsa luona, joten heräsin tyhjään taloon. Päätin jättää imuroimiset ja muut taloustyöt tällä kertaa ja suunnistin kirpparille, jonne matka yleisillä kulkuneuvoilla kestää normaalisti tunnin. Näin kesäaikaan meni vielä kauemmin, mutta kannatti käydä.

Lankaa pitkästä aikaa! Vyötteen mukaan italialaista, merkki ZABA 980 m, n 350 gr. 50% villaa/32% akryyliä/18% viskoosia. Hinta n. 9 €. Lankaa oli muutenkin myynnissä kaiken sorttista iso pajukorillinen ja toinen hieman pienempi kori, täällä on yleensä korit tyhjiä. En silti sortunut enempään.

Mokkasiinit juuri minun kokoani! Mukavan pehmeät, mutta lähes uuden veroiset. 7 €.

Kotimatkalla junaa odotellessani ostin neulelehden, ne ovat myös hakusalla Ruotsissa. Sisällys ei juuri innostanut uusiin projekteihin, vaikka monta pikkupuseromallia voisikin toteuttaa.

Aamulla oli kaatosade, joka kuitenkin lakkasi sopivasti lähtiessäni liikkeelle. Nyt paistaakin jo aurinko paksujen valkoisten pilvien välistä. Tällaisesta säästä tykkään, sataa yöllä ja paistaa päivällä ja tuulee myös sopivasti ja vie hyttyset mennessään.

Puutarhassa kukkii, kuvaan pääsee tällä kertaa Klematis, jolle on pakko nostaa hattua. Olen siirtänyt sen kolme kertaa, Mies on onnistunut leikkaamaan sen ruohonleikkurilla maan tasalle pari kertaa ja silti se jaksaa työntää uuden varren joka vuosi ja jopa kukkia kauniisti!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille kävijöille!

Lomalla!

Vihdoinkin kokonaista kahden viikon kesäloma! Lähdimme eilen Miehen kanssa kahdestaan (+Blogikoira) Anopin mökille. Sääennustus oli kovin epävakainen, muttei se juuri haitannut. Perillä oli sen verran aurinkoista että menimme uimarannalle Blogikoiran suureksi riemuksi, se ui kuin heikkopää, me muut pysyttelimme vapaaehtoisesti rannalla. Sadekuuroja tuli vain yksi ja sekin vasta tänään kun jo olimme lähdössä kotiinpäin.

Aloitin Novitan Butterfly:sta Ullaohjeen ylösalais-neuletta kolmosen puikoilla. Ihan mukavaa lomaneuletta, jota voi tehdä autossakin. Lopputulos on joko jumpperi tai tunika. Olen käyttänyt vasta yhden 100 gramman kerän ja olen jo hihojen alapuolella - luulisi 4 kerää riittävän melko pitkään helmaan....

Jos säitä riittää niin lähdemme tulevalla viikolla vielä lankoni mökille muutamaksi päiväksi. Poika menee kaverinsa luo talkoisiin rakentamaan kesämökkiä ja Tytär on vielä muutaman viikon kesätöissä puistotyöntekijänä.

Kuva on viime keväältä, mutta kuvaa erittäin hyvin Anopin mökin tunnelmaa.

Erittäin hitaasti...

... alkaa lankapeukalo heräillä - vihdoinkin! Ei ole kertakaikkiaan huvittanut langat eikä puikot, virkkuukoukusta puhumattakaan, kunnes tänä iltana alkoi tuntua siltä että pitäisi keksiä jokin lomaneule. Puuvillalankaa ajattelin, mutta varastosta ei löydy mitään mikä kiinnostaisi tänä iltana. Lankaa on kymmeniä kiloja eikä löydy mieleistä....

Tällaista pyörittelin jonkin aikaa ja yritin jopa virkata ja mitata silmukkatiheyttä. Paperilankaa tai -narua, mitä lie joskus ostin messuilta. Niin kovaa ja kankeaa ettei tästä mitään saa! Onko kenelläkään ehdotuksia? Taitaa mennä lahjapkettien sidontanauhaksi.

Tuo vaaleanpunainen on niintä, josta askartelin muistaakseni virkkaamalla pienen laukun joskus kansakoulun alaluokilla. Se on jo yli 40 vuotta vanhaa ja kulkenut mukana kaikki muutot.

Matonkuteita syntyy tasaista vauhtia. Kiitos kommenteista farkkujen suhteen! Mies oli jo heittänyt ison kasan vanhoja housuja roskikseen ja minä kävin ne sieltä "pelastamassa".

En ole kuitenkaan vielä ehtinyt leikata, jää ulkotöiksi kovan pölyyntymisvaaran takia.

Tietääkö kukaan?

Voiko/kannattaako vanhoista farkuista leikata matonkuteita?

Tuleeko liian paksua kudetta?

Kuinka paljon tarvitaan tavallista kudetta n 90x200 cm mattoon? Kiloissa?

Täällä saavat vanhat lakanat ja T-paidat kyytiä, kohta saa perhe pitää vaatteistaan kiinni etteivät katoa! Varsinkin punaisesta väristä on puutetta.....

Ei sen kummempaa kerrottavaa tällä kertaa. Käsityöt eivät edisty, puutarhanhoito on minimaalista, töitä vielä viikko ennen lomaa. Hieman epätavallista ehkä, että Blogikoira lähti lomalle ja oikein ulkomaille: vanhin veljeni otti sen mukaan Suomeen lähes viikoksi. Matka oli mennyt oikein hyvin (1200 km autolla) ja tarkoitus on vielä huomenna jatkaa mökille Misijärven rantaan.

Ruusut kukkivat!