Sataa vihdoinkin....

Eilen illalla alkoi sataa ja on satanut koko yön. Taitaa olla viides kerta tälle kesälle. Niin on ollut uskomaton kesä ilmojen puolesta ja juuri tämä kesä kun olen ollut pitkällä vapaalla. Kyllä on ollut hyvä onni.

Blogger kiusaa minua kun ei suostu lataamaan kuvia. En tällä kertaa aio yrittääkään säästääkseni hermojani. Kumma miten mulla on lyhyt pinna kun netti ei toimi, muuten sitä kyllä voi venyttää valtavan pitkälle.
Huomasin että olen unohtanut kirjoittautua uloskin yön ajaksi, joten jos tässä on jotain kummallisuuksia (kommenteissa lähinnä) niin se johtuu kai siitä.

Meidän nuorison koulut alkavat viikon (Poika) ja kahden (Tytär) päästä. Poika odottaa sitä tänä vuonna niin että on jo aloittanut lähtölaskennan. Ei koulun takia vaan siksi että täyttää 15 edellisenä päivänä ja autotallissa odottaa mopo käyttöönottoa. Se ostettiin, piinaamaan, jo kesäkuun alussa kun sopivanmallinen ja -hintainen löydettiin ilmoituksen kautta vain 5 km päästä.Poika säästi itse puolet ja me jeesattiin sitten se toinen puoli. Hän saa itse maksaa muut kulut paitsi vakuutuksen, jonka viisaana (= pihinä) nuorena miehenä toivoo synttärilahjaksi. Bensarahoja saa sen verran kun bussikortti maksaa lukukaudelle. Niillä pääsee jo aika pitkälle. Hän on saanut koeajaa moponsa joka kerta kun on sitä korjaillut ja huoltanut ja rassannut jollain lailla. Siinä onkin sitten ollut putsaamista ja kiillottamista koko kesän, koeajoja on ollut lähes päivittäin.....

Tyttären koulu lukion toisella luokalla alkaa vasta kahden viikon päästä, mutta se loppuikin vasta viikko ennen juhannusta. Hyvä vain että saa vielä levätä, hän ottaa koulunkäyntinsä tosissaan. On se kumma kuinka oppi-innostus herää kun saa valita mieleisensä linjan ja onnistuu pääsemään hyvään kouluun. Opettajat vaikuttavat valtavasti ja kunnon kaverit vielä enemmän. Hän valitsi koulun, jossa tietotekniikka ja urheilu ovat pääaineina pakollisten lisäksi. Saa kouluaineiden ohella harrastaa rakastamaansa jalkapalloa sekä harjoitusten että teorian parissa. Siis kouluaikana!

Ja Bellan kanssa opetellaan huonesiisteyttä. Siinä meillä onkin haastetta, asumme nimittäin kolmessa kerroksessa ja vahinkoja sattuu, kun en voi pitää sitä silmällä joka ikinen hetki.

Bellalle on tulossa virkattu peitto makuupaikalle puuvillaisista jämälangoista. Yritän saada sen kasaan pennun nukkuessa.