Tuulintupa - TuuliStuga

Monday, September 24, 2007

Tuhat kiitosta...

... kommenteista! Sain vielä lisää palautetta työtovereilta, kun esittelin huivia tänään. Huivin saaja ei sitä tosin vielä ole nähnyt, mutta uskon että hänkin tulee olemaan tyytyväinen.

Eilen olin vaateostoksilla 16-vuotiaan Pojan kanssa, joka todella tarvitsi 3 vaatekappaletta: farkut, paksun college-puseron ja lämpimän pusakan talveksi. Vaateostokset ovat kauhistus, kuten monelle muullekin samaa sukupuolta edustavalle henkilölle.

Kotona:
- Mennäänkö ostoskeskukseen vai oulettiin?
- Ostoskeskukseen (se on lähempänä)
Ensimmäisessä kaupassa:
- Täällä on farkkuja, minkä väriset?
- Emmä tiä
- Mustat vai siniset?
- Ihan sama
- Mikä sun koko on?
Hartioiden puistatus, yrittää katsoa kokoa housujen takaosasta
- 32/30, täällä on siniset, samaa mallia kuin edelliset, kelpaako?
- Joo. Lähtee kassalle.....
- Niitä pitää SOVITTAA!
Housut oli sopivan kokoiset ja maksettiin kassalla. Kaupassa meni tasan 12 minuuttia.

Seuraavassa kaupassa:
- Minkä värinen college?
- Emmä tiä
- Tässä on mustia ja harmaita, mikä koko M vai L?
- Emmä tiä
- Kokeile tätä, tää näyttää hyvältä
Poika sovittaa ja näyttää tyytyväiseltä.
Mentiin maksamaan ja kaupassa meni tasan 6 minuuttia.

Kolmannessa kaupassa:
- Tässä on hyvännäköinen pusakka, sovitappas!
Poika puistelee päätään.
- No entä tämä, kelpaisko?
Poika kääntelee pusakkaa täysin ilman mielenkiintoa, sovittaa kuitenkin.
- Onko se sopiva, käänny ympäri kerran.
Poika tekee hitaan piruetin ja ilmeestä päätellen haluaisi olla jossain aivan muualla.
- Onko se sopiva?
Hartioiden kohautus.
- No sovita tuota numeroa isompaa, kun se kerran on tuossa.
Sovittaa ja sanoo spontaanisti: Joo, tää on parempi.
Mennään kassalle ja tähän meni 17 minuuttia.

Ohitimme kahvilan, jossa oli munkkeja esillä, Pojan suosikki numero yksi.
- Haluasitko munkin?
- Joo!! (iloisesti)
- Mennäänkö kahville? (toivorikkaasti!!)
- EI MENNÄ!

Mentiin autolle. Ostoksista selvittiin tasan 45 minuutissa. Vein Pojan kotiin ja menin takaisin ostoskeskukseen ja ostin itselleni pitkän, ohuen villapaidan ja kävin yksin ruokaostoksilla. Jos olisin ollut Tyttären kanssa ostoksilla niin olisimme käyneet sekä lounaalla että kahvilla sekä kolunneet ainakin 23 liikettä ja sovittaneet yhtä monta vaatekappaletta. Aikaa olisi mennyt vähintään 4 tuntia ja rahaa ties kuinka paljon.

Molemmissa tavoissa on oma viehätyksensä!

8 Comments:

  • Olipas elämänmakuinen kokemus. Mulla ei ole poikaa, on vaan tytär, mutta hänen kanssaan shoppailu on ihan kivaa. Tosin tyär on niin pihi, että katsoo ekaksi aina hintalapun, ennen kin edes sovittaa. Hän oikein ylpeilee sillä, että hänellä ei ole yhtään vaatetta, josta hän olis maksanut normaalin hinnan. Ihmettelee kavereittensa tuhlailua.Itse asiassa aika poikkeuksellinen nuori nainen, luulen ma.

    By Blogger Vicki Li, at 10:39 PM  

  • Kyllä oli niin hauskan kuuloinen kauppareissu.. :)

    :O) Maria

    By Anonymous Anonymous, at 11:14 PM  

  • Kuulostaapa tutulta... meillä tuo poika tosiaan on vasta puoltoista vuotias ja silti ei kauppareissut maita. Ja auta armias jos jotain pitäis vielä sovittaa...

    By Anonymous Merith, at 11:24 PM  

  • Just! Meidän 13,5 -vuotias käyttäytyy kauppareissuilla juuri noin!!

    Ja minä olen yrittänyt ymmärtää.... :-)


    Meillä kyllä 16-vuotias neiti on myös erittäin nuuka, mutta ostaa kuitenkin vaatteita itselleen, ja sovittaa sentään ne ennen ostosta mielellään!!

    By Blogger Pami, at 12:37 AM  

  • Meillä taas, jos mennään kohta 15v pojan kanssa vaateostoksille... Mitään ei löydy mikä kelpaisi, jos löytyy ei ole kokoja, yleensä ei edes löydy. Eikä ole mitään mielikuvaa siitäkään millainen kelpaisi... 12v kyllä tietää mitä etsii, ja yleensä kohtuuhinnalla löytääkin haluamansa. Pian 6v tyttö haluaa kaiken=)

    By Anonymous Meemu, at 2:30 AM  

  • Olipa mukava ja hyväntuulinen tositarina :P

    By Anonymous Stella, at 2:46 AM  

  • Tutun tuntuista shoppailua. Silloin, kun lasten kanssa etsittiin vaatteita, tyttären kanssa meni vaikka kuinka paljon aikaa ja koluttiin monta liikettä. Poikaa taas ei tahtonut saada vaatekauppaan ollenkaan, sovitettiin ensimmäistä kohdalle sattuvaa vaatetta ja jos se oli sopiva, ostettiin se ja sitten kiireellä kotiin :)
    Samanlaista se ostoksilla käynti tuntuu olevan edelleen - tosin osaavat jo käydä omine avuineen.

    By Anonymous anki, at 12:32 PM  

  • Aivan kuin minä olisin käynyt Keskimmäisen kanssa kaupassa...hehe...hyvä juttu!! Hyvää viikonloppua!

    By Anonymous rebekka, at 3:00 AM  

Post a Comment

<< Home