Blogikoiran ulkoilulenkillä...

Mälarin rannalla kunnan omistamalla saarella, jossa käyn kerran-pari viikossa ajan kanssa. Silloin kun pääasia on, että Blogikoira saa juosta vapaana ja leikkiä ilman talutushihnaa ja minä itse olen lähinnä pitämässä sitä silmällä ja haukkaamassa raitista ilmaa. Olen käynyt siellä jo melko säännöllisesti parisen vuotta. Saarella on ilmeisesti ollut asutusta kauan sitten, yhdessä paikassa kasvaa villiintyneitä kriikunoita, toisessa villiomenoita. Viime kesänä poimin sieltä pari litraa vattuja, mutta tänään ensimmäisen kerran huomasin jalostetun omenapuun ja sen runsaan sadon. Onneksi oli käyttämätön koirankakkapussi mukana!

Tosi hyvänmakuisia, ilmeisesti kaneliomenia. Tuli ihan nostalginen tunne ja Rovaniemen markkinat mieleen. Sieltä ostettiin joka syksy laatikollinen omenoita, joita sai syödä mahansa kipeäksi.

Sitten tulikin tenkkapoo: nämä kivitatit kasvoivat polun varrella muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Ensin löysin tuon pienimmän, joka vielä mahtui omenoiden seuraksi, mutta toisen, keskikokoisen, kanssa tuli jo pieni kuljetusongelma. Ja kolmannen, jonka hatun läpimitta oli 15,5 cm, kanssa olin jo helisemässä. Mummi oli samanaikaisesti puhelimessa (hauska juttu, hän pääsi mukaan sieniretkelle puhelimen välityksellä!) ja yllytti ottamaan tatin mukaan, joku muuhan sen muuten poimii, ei sitä enää huomenna löydy....

Ei auttanut muu kuin irroittaa anorakin nepparikiinnitteinen huppu ja käyttää sitä kantokassina. Näistä saa hyvän kastikkeen illalliselle, vain tuossa keskimmäisessä oli pari kohtaa, jotka päätyivät kompostiin. Muhkeat jalat olivat täysin puhtaat.

Kevyesti huovutettu myssy valmis. Ensin tavallisen pyykin kanssa 40 asteessa, mutta jäi liian isoksi. Takaisin koneeseen 60 asteeseen toisen tavallisen koneellisen kanssa ja tuli ihan sopiva.

Lankana Idéna Mohair Lyx, pyöröt #2, 130 silmukkaa yksinkertaisena. Pituus ennen kavennuksia 24 cm. Menekki n 45 gr.