Hyvin täällä voidaan....

... oikein hyvin! Blogiystävä jo ihmetteli vointiani, kun en ole blogannut koko huhtikuun aikana. Käsityöt kyllä edistyvät, mutta ei ole mitään näytettävää, kun ei ole valmista. Olen ensi viikon vapaalla ja ajattelin hoidella hunningolle jäänyttä puutarhaa. Tosin mitään erityisiä virityksiä ei kannata edes ajatella etanoiden takia. Ne ovat lisääntyneet hurjaa vauhtia viime vuosina. Kiipeävät jopa suuriin ruukkuihin, jotka ovat maan tasolla kivetyksellä. Tänä vuonna laitan kaikki ruukut terassille, joka on metrin korkeammalla. Eilen ihmettelin miksi keisarinkruununi makasi kummallisesti maata pitkin ja ajattelin tukea sen jotenkin, kun huomasin että puolet varresta puuttui. Ei ihme ettei jaksanut pysyä pystyssä! Ihan selvät etanan tuhot ja nyt jo. Vastahan luonto on herännyt pitkän talven jälkeen. Harmittaa! Kaktukset vein ulos. Ne kestävät jopa pientä pakkasta, ovathan ne aavikon kasveja. Ja huomenna on jo kiire ostamaan kukkamultaa: viime vuonna jäi kaikkien ruukkukasvien multa vaihtamatta. Terassille sain kuitenkin pöydän ja tuolit ja tyynyt ja tänään on tarkoitus grillata eka kertaa tälle vuodelle.

Ensimmäiset sinivuokot bongasin eilen.