Vilustunut Mies

Olen Miehen kanssa kahdestaan kotona, Mies on vilustunut. Mistähän se johtuu että useimmat miehet eivät kestä juuri minkäänlaisia pöpöjä tai edes pientä lämmönnousua, kun muuttuvat jo NIIN KAUHEAN HUONOVOINTISIKSI? Minun Mieheni ainakin, joka kerta, kun vilustuu. Ja eihän siinä mitään, jos on huonovointinen eikä jaksa normaalisti, mutta ei sentään tarvitsisi heittäytyä marttyyriksi... "En minä nyt voi auttaa kattamaan päytää, kun tuntuu että on kuumetta". "Pitää varmaan kysyä äidiltä jos voisi viedä sut harjoituksiin, kun mulla on niin huono olo". "Ei mun ole varmaan hyvä mennä koiran kanssa ulos, etten vilustu lisää". Ja sitä rataa koko viikonlopun. Lisäksi pientä valitusta ja örinää koko valveillaoloaika. Ja sänkyyn ei mennä potemaan vaan valitetaan sohvalla.
Tämä kyllä lähinnä naurattaa. Asiaan kuuluu nimittäin, että minä meidän huushollia pyöritän muutenkin, koska olen päivät kotona. Laitan ruuat ja katan pöydän, vien ja tuon, käyn kaupassa ja ulkoilutan koiran, kaikkien muiden töiden lisäksi. Apua saan aina, kun tarvitsen ja pyydän. Ihan mielenkiinnolla seuraan, kuinka kauan tätä kestää. Paras lääke on ilmeisesti pieni viskipaukku sekä aamulla tappamaan pöpöt että illalla ennen nukkumaanmenoa. Taitaa olla pullo sängyn vieressä yölläkin yskänlääkkeenä (älkää nyt vain kukaan luulko että meillä on a-ongelmia, kyse on pikku tipasta joka kerta... Ja mikäs siinä, jos uskoo että auttaa...).

Onkohan muilla samanlaisia kokemuksia?