Tuulintupa - TuuliStuga

Thursday, January 04, 2007

Täysikuu ja kuuhulluus...

Lueskelin Seijan blogia, jossa oli tietoa kuuhulluudesta ja jo selvisi kummallinen uneni pari yötä sitten: olin sankassa kuusimetsässä ja jahtasin omaa blogiani, joka pyöri kahdeksikkoa puiden seassa valtavalla vauhdilla! Ei selvinnyt, oliko painajainen vai "tavallinen" uni, kun loppu ei selvinnyt. Blogini ujelsi kuin kovakin vihuri ja minun olisi pitänyt saada se kiinni ja päivittää...
Nukun yleensä valtavan hyvin (korvatulpat korvissa Miehen kuorsauksen takia) ja herään ehkä kerran yössä nukahtaen heti uudelleen. Unia näen lähes joka yö ja useimmiten myös muistan ne aivan tarkasti. Joskus nuorempana kirjoittelin niitä ylöskin ja niitä on aika hauska lukea näin jälkeenpäin. Joskus kuitenkin, ei aina, täysikuu pitää minua hereillä, muttei onneksi aiheuta painajaisia. Niitä näen taas aivan varmasti, jos nukun selälläni.
Tuo kuusimetsä selviää siitä, että keksin uuden ulkoilureitin koiran kanssa. Tämä polku johtaa läpi sankan metsän ja myös kuusikon. Olimme siellä eka kertaa tiistaina tällä viikolla. Vihuri taas johtuu melko varmasti blogini nimestä.
Olisi kiva mennä joskus jonkun unienselvittäjän luo kuulemaan selityksiä. Kuinkahan moni muu kuin minä näkee jatkokertomuksia yö toisensa perään? Ja kuinka moni pystyy pakottamaan itsensä hereille, kun painajainen käy liian rankaksi? Ja kuinka moni muistaa unensa yksityiskohtia myöten?

5 Comments:

  • Minä se näen melkein jokaisena yönä unia. Muistankin hyvin tarkasti. Lapsena näin toituvana unta pahoista miehistä, jotka jahtaavat, enkä saa ovea lukkoon. Nykyisin toistuva uni on, kun yritän ehtiä lentokoneeseen. Olen putken päässä ovella, kun kone nousee. Painajaiseni on nykyisin omituinen. Istun huojuvan tornin tasanteella, yläosa on suppilon mallinen. Enkä uskalla lähteä alas hakasportaita tornin sivulla. En myöskään ymmärrä, miten leveämmltä reunalta pääsen kapean jalan portaille.Minulla on korkean paikan kammo.
    En osaa houkutella tietynlaisia unia, mutta jokin viimeksi illalla katsottu TV juttu sekoittuu uneen. Joskus näin unta, missä sisareni oli kaupassa kanssani ja osti xylitoli purkkaa Tuulialle jemmaan koska se oli edullista ja minä yritin selittää sisarelleni, että hän on kuollut. Oikeasti rakas ja ainut sisareni kuoli imusolmukesyöpään muutama vuosi sitten. Teimme kaikkea aina yhdessä.

    By Anonymous Salomea, at 7:51 AM  

  • Kävin yhtä koulutusta johon liittyi se että piti oppimispäiväkirjan lisäksi pitää kirjaa näkemistään unista. Minä en ollut vuoteen musitanut näkemiäni unia. Mutta kun tui tehtäväksi laittaa ylös noita unia niin aloin niitä muistamaankin. Se oli aika jännää. Liittyi siihen prosessiin joka koulutukseen kuului.
    Nyt en ole taas unia muistanut, mutta tasaiseen tahtiin noita unettomia öitä tulee. Yleensä 3 peräkkäin.

    By Anonymous seijap, at 8:19 AM  

  • Unet on kyllä kummallisia, ei niitä pysty käsittämään.
    Kamalimmat unikokemukset olen kokenut lasten syntymien jälkeen. Olen herännyt itkien. Ne on painajaisia joista en ole saanut herätettyä itseäni, vaikka joskus sellainenkin onnistuu.
    Vielä, kun onnistuisi siirtämään herätyskellon soittoa (minun tapauksessa lasten heräämistä) hyvää unta nähdessään.

    By Anonymous Kanerva, at 12:19 PM  

  • Täällä kasailen rva nro 10 001 yllätyspakettia...toivottavasti ehdin jo huomenna postittamaan : )

    By Anonymous Tarja, at 12:40 PM  

  • Minä ainakin pystyn saamaan itseni hereille, jos haluan. Usein myös käy sillä tavalla jos näen unta jostain ongelmasta joka pitää selvittää, että tajuan kyllä, että näen unta, mutta samalla ajattelen että enhän minä voi herätä, muuten näille kaikille ihmisille käy huonosti. Se on aika hauskaa...

    By Anonymous Lotta, at 7:43 AM  

Post a Comment

<< Home