Vuoden ensimmäiset työt

Innostuin Tellun tossuista ja neuloin ison parin Fritidsgarnista. Pinta muuttui pesukoneen (60 astetta kirjopesu kahden kylpypyyhkeen kanssa) jälkeen kivan huopaiseksi, mutta koko on yhä jotain 43. Tuli turhan isot, mutta tavallaan tämä oli kokeilu. Nyt tiedän kuinka lanka käyttäytyy koneessani.... Kenellekkähän nuo antaisi?
Kuvassa pesupulveripaketit ovat vertailukohteena, eivätkä siis missään nimessä piilomainoksena!

Seuraavaksi tein sukat seiskaveikan sinisestä Moniraidasta. Miksikähän langan nimi on Moniraita, vaikka siinä on vain kahta eri sävyä? Kaunis sininen sävy kylläkin.


Uudenvuodenlupauksia en ole antanut, koska en niitä kuitenkaan pystyisi pitämään. Uuden neulevuoden tavoitteena ajattelin kuitenkin, että olisi kiva opetella uusia tekniikoita. Viime vuonna opin salomoninsolmut ja herättelin henkiin onteloneuleen. Tuo viime viikon matto on nimittäin onteloneuletta, se selvisi sattumalta, kun jouduin purkamaan yhtä liuskaa muutaman sentin ja huomasin että sehän olikin ontto! Joskus teinityttönä tein kokonaisen pitkän kaulaliinan onteloneuleena, mutta PURIN sen (aivan oikeina luit!), koska siitä tuli mielestäni liian paksu ja jäykkä. Lanka oli Novitan Floricaa, luonnonvaaleaa ja hyvin kaunista vaaleaa sinistä. Tein siitä sitten villapuseron kirjoneuleena. Ikävä kyllä sekin pusero on joutunut autuaampaan lankataivaaseen jo kauan sitten.
Pitsineuleet kiinnostavat, mutta ei taida kärsivällisyys riittää!