Juhlista selvittiin ....

... kunnialla! Myöhään meni ja hauskaa oli. Päivänsankarit olivat tyytyväisiä, samoin kaikki muut juhliin osallistuneet.

Myös Blogikoira oli onnellinen: se pääsi Metsästäjäveljeni hoteisiin lähes koko viikonlopuksi. Olivat kuulemma grillanneet (!) ja ottaneet aurinkoa (!!?) kaiken muun mukavan ohella. Blogikoira oli vahtinut veljeni jokaista askelta ja yritti tunkea perässä jopa saunaan...!!!!! Hain siis kotiin väsyneen koiran, joka on nukkunut lähes koko tämän sunnuntai-illan.

Sain tunnustusta! KIITOS, Limeadine! Kylläpä piristi.

Lopuksi kuva: olohuoneen lattialla on kaksi käsityökoria, joiden sisältö on kuvannut olotilaani ja sen sekasortoa. Nyt alkaa pikkuhiljaa tulla tunne, että nämä pitää saada järjestykseen.

Myös puutarha kutsuu. Ja lähinnä omaksi hämmästyksekseni olen alkanut katsella ikkunoita sillä silmällä, että olisi aika aloittaa niiden pesu. Se, jos jokin, on merkki kevätväsymyksen voittamisesta!