Tervetuloa virtuaalikylään Tuulintupaan!

Toivottavasti olet varannut aikaa ja kahvikupposen tai neuleen mukaasi, tämä voi kestää tovin.

Kadun puolelta.

Puutarhasta takapihalta. Terassi on kesällä kovassa käytössä, kuin yksi huone lisää.

Sisääntulo ylähallista päin. Meillä on sellaiset "puoliportaat" kellarin ja sisääntulokerroksen välissä. Eteinen on Miehen itse tekemä lisärakennus, sitä ei ollut kun muutimme taloon.

Tänne suuntaan yleensä ensimmäiseksi sisääntultuani.....

Hauska kuva samassa paikassa, Tyttären käsialaa.

Kodinhoitohuone kellarikerroksessa.

Olohuone on jaettu ruokailutilaan ja oleskelutilaan.

Keittiö olohuoneesta päin.

Nojatuoli on Miehen käytössä enimmäkseen. Minä lainaan sitä tietokonetta käyttäessäni. Useimmiten istun sohvannurkassa neuloessani. Siinä on hyvä tuki selälle ja lamppu vieressä. Ja TV vastapäätä.

Seuraavat kaksi kuvaa ovat kellarikerroksesta, jossa Pojalla on oma huone. Tämä tila on hänen huoneensa ulkopuolelta ja sellainen paikka jolle haluaisin tehdä jotain! Heti kun selkäni käännän siitä on tullut varasto. Ja kun alkuun on päässyt niin roinaa kasaantuu aina vaan lisää. Olen itsekin syyllinen muutamaan laatikkoon, mutta suurin osa on muiden "projekteja" ja tavaroiden välisatamia. Ikävä kyllä ne jäävät sinne aina pitemmäksi aikaa ja lisää tulee koko ajan! Tästä saisi niin mukavan oleskelutilan kun vain puhtia riittäisi.



Yöpöytäni. Luen paljon. Nyt on menossa dekkarikausi. Osa kirjoista tuli mukaan Suomesta ja aion lukea ne vähitellen. Alahyllyssä on kaikki päiväkirjani, joita kirjoittelin 7-14 -vuotiaana.


Keittiön ikkuna tiskipöydän yläpuolella. Täällä Ruotsisshan ei ole kuivauskaappeja keittiöissä...

Ja sitten olemmekin jo itse Tuulintuvan työhuoneessa. Seinällä on "pyykkinaru", johon ripustelen töitäni. Nyt siinä on vain viimevuotisia huovutettuja laukkuja (keskimmäinen on Sophie, joka huopui minilaukuksi) ja muutama huivi.



Tämä oli Pojan huone alunperin eikä tuota maalivahtia ole tullut poistettua. En sitä itse enää edes huomaa, mutta varmasti moni ihmettelee, jos jätän kommentoimatta.


Työpöydän alla on enimmäkseen kankaita. Banaanilaatikossa on sukkalankoja.

Keskeneräiset työni eivät mahdu yhteen koriin vaan olen kasannut ne sängynpäätyyn. Tällä hetkellä on kesken ainakin parisänkymme päiväpeitto, kaksi villatakkia, kaksi purkutuomiota, kaulaliina ja patalappu. Ja varmasi muutakin, jotka olen unohtanut...


Ja lankavarastot sitten. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on oma huone käsitöilleni ja sen takia olen ollut tarkkana, ettei langat, puikot, koukut ja muut asia leviä koko taloon. Vaikka neulon useimmiten olohuoneessa niin vien työn takaisin huoneeseeni illalla. Ainakin, jos se on pieni työ. Olen tosin tyhjentänyt yhden sohvapöydän laatikoista tarkoituksena pitää sitä keskeneräisten töiden laatikkona, jonne voi myös piilottaa puikot, sakset ja muut välttämättömät työkalut.
Näihin kuviin ei kai paljon selityksia kaivata?










Näihin pieni selitys kuitenkin: ostaessani kolme säkkiä lankaa viime helmikuussa, oli yhden säkin pohjalla muovipussi, joka sisälsi nämä vyyhdet á 10 gr. Ne on ilmeisesti värikokeiluja tai muita koe-eriä. Jokaisessa vyyhdessä on lappu, jossa on tarkat tiedot väristä ja kylvystä. Ne ovat sävy-sävyyn ja joku kaunis päivä laitan ne järjestykseen, punnitsen ja suunnittelen jonkin kivan työn. Arvelen niitä olevan n kilon verran, joten kyllä niistä jotain pitäisi saada aikaan.


Kukkia on aika paljon. Kaksi Orkideaa kukkii parhaillaan, samoin Atzalea (sain jouluna) ja kaksi St. Pauliaa. Kaktukset vien kesällä aina ulos ja ne viihtyvät sitten sisällä talven.





Kaunis taulu tai esine. Nämä oli vaikeita. Valitsin lopuksi taulun, jonka Miehen isänäiti on maalannut posliiniväreillä 50-luvun alussa. Tytär sai sen lahjaksi muutaman vuoden ikäisenä.
Enkeli on vanhimman kummityttöni itse tekemä. Sain sen joululahjaksi monta vuotta sitten ja se on saanut kunniapaikan makuuhuonessa lipaston päällä.


Verhot oli vaikea valita. Meillä on vain tavllisia, suoria pellavaverhoja. Tarkoitukseni on tehdä salomoninsolmuilla ainakin työhuoneeseeni kaunis verho, mutta en ole edes aloittanut sitä. Makuuhuonessa on kauniit verhot, joihin olen tyytyväinen. Ikeasta valmiina ostetut suorat valkoiset verhot, joissa on kukkia. Kuvassa ei oikein näe, valo taittuu väärin.

Ihailun kohde kodissani, hmmm. Ei kodissa, mutta sen pihassa on autoni, jota ihailen päivittäin. Näen sen keittiön ikkunasta valoisaan aikaan ja ihailen sen kauneutta. En ole mikään autofriikki, tämä on kaunotar, jota vastaavaa ei enää nykyisin valmisteta. Vanha, kunnon ajopeli, joka on entisöity alkuperäiseen kuntoon ja on täysin käyttökelpoinen. Ajelemme sillä lähinnä kesäisin. Talven liukkailla se lepää katoksen suojassa.

"Kummallisin esine" kodissani täytyy olla tämä bensapumppu! Se on herätyskello, joka soittaa "Jailhouse-rockia" itse Elviksen esittämänä. Poika osti sen isälleeen lahjaksi kymmenen vuotta sitten (minun rahoillani), koska se oli hänen mielestään niin hieno ja isä tarvitsi uuden herätyskellon. Se soi kerran, muistaakseni, ja sen jälkeen se on ollut olohuoneessa. Siinä on karmea ääni! Olohuoneeseen se ilmestyi vain sen takia, että tarvitsimme sinne kellon. Ja niin se vain on saanut jäädä.


Toivottavasti jaksoit kahlata lopuun saakka! Kiva kun kävit, pidetään yhteyttä!