Tasan 20 vuotta sitten....
maaliskuun 27. päivä tapasin mieheni. Vuosi 1987 oli muutenkin tapahtumarikas elämässäni: sain ensimmäisen oman vuokrasopimuksen aivan uuteen asuntoon ja myös nykyisen työpaikkani.
Tie Miehen sydämeen ei mennyt tällä kertaa vatsan kautta vaan tämän pipon.
Hänellä oli siihen aikaan puinen purjevene, vuosisadan alussa rakennettu rannikkoristeilijä, jota hän laittoi kesäkuntoon. Kunnon merimiehellä pitää olla musta pipo, sellainen joka ei juuri korvia suojaa, mutta pysyy silti hyvin päässä. Hän kysyi, kai huvikseen, osaisinko tehdä sellaisen...
Pipo on vieläkin käytössä, vene myytiin jo kauan aikaa sitten eikä uutta ole hankittu tilalle. Haaveissa se silti on jatkuvasti ja ehkä joskus tulevaisuudessa pipo pääsee merille!
Exakt för 20 år sedan den 27 mars träffade jag min man. Året 1987 var på många sätt händelserik: jag fick mitt första egna hyreskontrakt till en nybyggd lägenhet och även mitt nuvarande jobb.
Vägen till mannens hjärta gick inte genom magen denna gång, utan med hjälp av denna mössa.
Mannen hade på den tiden en gammal träbåt, skärgårdskryssare från seklets början, som han höll på att rusta upp till sommarsäsongen. Han frågade mest på skoj om jag kunde sticka en passande sjömansmössa....
Mössan använder han fortfarande fast båten är borta för längesen. Det finns ingen ny båt heller, men man vet aldrig när mössan kommer till havet igen!
EDIT: Sain apua ja onnistuin siirtämään postauksen oikeaan päivään!
Fick hjälp och lyckades flytta dagens post till rätt ställe!
Tie Miehen sydämeen ei mennyt tällä kertaa vatsan kautta vaan tämän pipon.
Hänellä oli siihen aikaan puinen purjevene, vuosisadan alussa rakennettu rannikkoristeilijä, jota hän laittoi kesäkuntoon. Kunnon merimiehellä pitää olla musta pipo, sellainen joka ei juuri korvia suojaa, mutta pysyy silti hyvin päässä. Hän kysyi, kai huvikseen, osaisinko tehdä sellaisen...
Pipo on vieläkin käytössä, vene myytiin jo kauan aikaa sitten eikä uutta ole hankittu tilalle. Haaveissa se silti on jatkuvasti ja ehkä joskus tulevaisuudessa pipo pääsee merille!
Exakt för 20 år sedan den 27 mars träffade jag min man. Året 1987 var på många sätt händelserik: jag fick mitt första egna hyreskontrakt till en nybyggd lägenhet och även mitt nuvarande jobb.
Vägen till mannens hjärta gick inte genom magen denna gång, utan med hjälp av denna mössa.
Mannen hade på den tiden en gammal träbåt, skärgårdskryssare från seklets början, som han höll på att rusta upp till sommarsäsongen. Han frågade mest på skoj om jag kunde sticka en passande sjömansmössa....
Mössan använder han fortfarande fast båten är borta för längesen. Det finns ingen ny båt heller, men man vet aldrig när mössan kommer till havet igen!
EDIT: Sain apua ja onnistuin siirtämään postauksen oikeaan päivään!
Fick hjälp och lyckades flytta dagens post till rätt ställe!
2 Comments:
Ihana kertomus. Minä olen ollut tuolloin lukion kakkosluokalla.
Niin se huovutettu oli lapanen Loft langasta. Tarkat silmät.
By Anonymous, at 9:06 AM
Olipa mukava tarina :)
:O) Maria
http://nukketalo.vuodatus.net
By Anonymous, at 3:46 AM
Post a Comment
<< Home