Lankaostoksilla

Lähikylässä avattiin lanka- ja lahjakauppa n. 2 vuotta sitten. Olen kiertänyt sen kaukaa aivan tahallani, mutta nyt vihdoin uskalsin sisälle. Ja niinhän siinä kävi, että nämä kerät + yksi, joka unohtui kuvasta, muuttivat Tuulintupaan. Harmaat on tarkoitettu sukkalangoiksi, mutta en näin jälkeenpäin oikein ymmärrä, kuinka tuo iso jättiläinen tuli mukaan? Taisi olla taitava myyjä, joka esitteli päällään olevaa villatakki-ponchoa, johon tykästyin. Lanka on enimmäkseen akryyliä vielä kaiken lisäksi! Väri on kyllä kiva, mutta katsotaan nyt sitten mitä siitä muotoutuu. Saa muhia muiden seassa jonkin aikaa.

 

 

Nämä seuraavat ovatkin sitten enemmän harkittuja ostoksia Rovaniemeltä. Punaraitainen on 7 Veljestä Raitaa, niitä on kaksi kerää sukkalangoiksi. Keskellä oleva myös Novitan lankaa, en nyt muista minkänimistä enkä tiedä, mitä siitä tulee, mutta ihastuin väriin. Se on vihreänruskeaa ja hieman paksumpaa kuin 7 V. Nuo kaksi vaalempaa ovat myös Novitan ja vihreääluonnonvalkoista sekalankaa, jossa villan lisäksi mohairia. Tulisikohan niistä poncho? Sitten vielä 3 vyyhtiä kirpputorilta: oranssi, punainen ja tummanvihreä. Mikähän vihreä kausi minulla on menossa? Jopa uusissa silmälasinkehyksissä on harmaanvihreää.... Vyyhdit ovat punnitsematta, mutta on ainakin 200 gr ellei enemmänkin yksi vyyhti. Luulisin, että villan ja akryylin sekoitusta. Niistäkään en tiedä, mitä teen. mutta jotain kirjoneuletta ehkä. Ai niin, hinta 4,90€ kappale.

 

Rovaniemellä oli nollakeli, uskomatonta, kun tavallisesti helmikuun puolessa välissä ovat talven paukkuvimmat pakkaset. Lunta oli onneksi sen veran, että sain tämän vuoden lumikiintiön täyteen. Meillä Tukholmassa lumikellot pukkaavat kukkapenkistä!

Lähden tästä testaamaan kännykkään asennettua askelmittaria. Kävelen tosi paljon joka päivä. Koiralenkkien lisäksi osan työmatkaa ja viikonloppuna tavallista pitempiä lenkkejä, varsinkin metsässä. Olisi kiva tietää, kuinka monta askelta mahtuu esim. ½ tuntiin. Tämän aamun kävelyllä katselin peurojen, hirven ja mäyrän jälkiä lumessa, kun yhtäkkiä männyn latvasta nousi maakotka valtaville siivilleen! Oli se mahtava näky. Maa- ja varsinkin merikotkat ovat lisääntyneet viime vuosien aikana niiden säilyttämisprojektin tuloksena. Kahtena ensimmäisenä vuotena täällä mökillä en nähnyt yhtä ainoaa yksilöä, mutta nyt kahden viime vuoden aikana olen nähnyt useampia. Kesällä jopa 6 yhtä aikaa kiertelemässä korkealla taivaalla.

Puikoilla on tällaiset tossut: