Apupupuja ja hyväntekeväisyyttä yleensä...

Apupupu on erinomainen idea. Tuntuu, että vain suomalaiset keksivät tällaista ja myös saavat aikaan jotain konkreettista. Sama talkoo-, yhteistyö- ja auttamishenki on myös villasukkien, peittojen ja lämpimien neuleiden tekijöillä vähavaraisille ja asunnottomille. Luin maankattavan päivälehden aamiaisella ja silmiini sattui kirjoitus pienen Keski-Ruotsalaisen kunnan pullakahveista. Kirkon apuna kunnan vähavaraisille on järjestetty pieni kahvila, jonne vapaaehtoiset leipovat pullaa ja kakkuja. Voitto menee lyhentämättömänä vähäosaisille eri muodoissa, ei selvänä rahana tietenkään. Nyt on sitten joku elinkeino- ja ruokatarkastaja käynyt kahvilassa ja KIELTÄNYT pullanmyymisen. Se ei nimittäin täytä lain vaatimia asetuksia hygieniasta ja tavaran alkuperän jäljittämisestä. Tavallisia kaupasta tai leipureilta ostettuja kakkuja kyllä saa myydä, joka käytännössä merkitsee ettei tule minkäänlaista voittoa. Nainen jota haastateltiin oli hyvinkin järkyttynyt kiellosta, mutta sanoi vähät välittävänsä siitä. Kahvilan toimintaa jatketaan samalla tavalla kuin ennenkin ja pullat myydään vaikka tiskin alta. Myös kirkkokahvit tarjoillaan vanhojen perinteiden mukaan ja maksu otetaan vastaan, jos sitä tarjotaan. Artikkelista tuli todella "Bullshit"!!!

Näin täällä Ruotsissa yritetään nitistää kaikenlainen vapaaehtoinen auttamishalu. Usein pännii myös se, että ei katsota tarpeeksi lähelle ja auteta todella lähimmäistä vaan avut lähetetään kauan maailman toiselle puolelle, jonne matkatessa sekä rahat että tavarat katoavat sen sileän tien. Olen onneksi löytänyt yhden hyväntekeväisyysjärjestön, joka auttaa lähinnä Ukrainan ja Valko-Venäjän katulapsia, asunnottomia ja hädänalaisia perheitä. Järjestön lähetyksistä saa matkaselvityksen ja raportin, johon voi luottaa.

Tämä kannustaa vain enemmän ja enemmän valmistamaan pupuja. Aion saada ainakin yhden pesueen valmiiksi syksyn aikana. Yksi pesue on kai 4 poikasta ja näitä syntyy hyvänä vuonna kolme. Jos me neule-emot valmistamme edes yhden pupun jokainen, niin pian olemme samoissa lukumäärissä kuin pupuemot luonnossa....

Ja luonnosta puheenollen: löysin tällaisen mestariteoksen viinimarjapuskastani.

Tämän auringonkukan nimi on Teddy ja se kasvaa isossa ruukussa yhdessä ihmeköynnökseni kanssa.
Blogikoira Bella on saavuttanut 10 viikon iän ja sisäsiisteysharjoittelu sujuu jo kiitettävästi.

Ja tämä kaunotar on nyt vihdoin päässyt telkkariin. Ensimmäisen mainoksen näin torstai-iltana ja kyllä olin pollea!! Oli ihan pakko katsoa kaikki mahdolliset saippuaoopperat mainoskatkoa odotellessa ja kyllä TV:ssä näytetään kummallisia ohjelmia ja filmejä, joista ennen en tiennytkään. Myös villatakkini edistyy kovaa vauhtia, neulon sitä enimmäksenn juuri TV:tä katsellessa....

Mainosfilmejä on kaksi, jotka näytetään ilmeisesti vuorotellen. Siinä toisessa filmissä on PV-Volvo, joka on siis eri auto kuin tämä. Onko kukaan nähnyt Suomen TV:ssä?