Vihdoinkin talvi!

Työhuoneestani on puuttunut verhot. Ensin odottelin verhotankoa yli puoli vuotta, sitten ajattelin virkata Salomoninsolmuverhon, mutta se on jäänyt muiden töiden alle. Sain äidiltäni kaksi verhokappaa jo vuosi sitten joululahjaksi ja toinen niistä sopii kuin nakutettu ikkunaani. Kuvio on käsinpainettu ja verhot selvästikin käsityötä. Äiti löysi ne kirpputorilta ja verhot näyttävät täysin käyttämättömiltä. Jouduin vain ompelemaan kanavan yläreunaan ja pujottelin sen tangon läpi. Sopii hyvin meidän vihdoinkin talviseen maisemaan.



Koska ompelukone oli esillä, niin päärmäsin kaksi pöytäliinakangasta.


Jo aikaisemmin kertomani löytö Maija Isolan "Muija" Marimekolle vuodelta 1969.


Ja toinen syksyllä Rovaniemen Marimekosta ostamani kangas Kristiina Isolan "Onnellinen" vuodelta 2000.

Onnellisesta puheenollen: maailman onnellisin koira!