Tuulintupa - TuuliStuga

Wednesday, August 30, 2006

Sain eilen "vapaaillan"...

Ei nyt sentään! Olin sopinut tapaamisesta Ystävättären kanssa, joka on yksi vanhimmista ja rakkaimmista ystävistäni. Oikeastaan aloitimme tuttavuuden työtovereina 1981. Viihdyimme valtavan hyvin toistemme seurassa töissä ja niin aloimme tapailla myös töiden jälkeen. Minun vaihtessani työpaikkaa jäi ystävyys jäljelle ja olemme pitäneet yhteyttä sekä hyvinä että varsinkin pahoina aikoina. Vietämme siis 25-vuotisjuhlaa tänä vuonna! Sen kunniaksi sekä myös minun pyöreiden vuosieni kunniaksi kävimme syömässä ulkona eilisiltana ja juttelemassa monet asiat. Tapasimme tietenkin minun juhlissani, mutta eihän siellä voinut samalla tavalla jutella kuin kahden kesken. Kun Ystävätär täytti pyöreitä viime vuonna, hän sai neulomani huivin ja nyt minä sain lahjaksi tämän.






Hän on sen itse suunnitellut, mutta tuttava toteutti. Tuossa keskikuvassa pitäisi näkyä oikealla puolella juuri kiinnityslenkin yläpuolella punainen sydän, jossa on kaiverrettu kukka. Se tekee korusta ainutlaatuisen, jollaista ei ole kenelläkään muulla. Tuttava kuulema haaveilee korutaiteilijan työstä ja "harjoittelee" mm tällaisilla tilauksilla. Tykkään korusta aivan valtavasti!

Ystävätär on yksi kolmesta, joiden kanssa juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi, vaikka sitten olisi mennyt vuosi viime kerrasta. Toinen sellainen minulla on lapsuuden ajoilta, hän asuu kotikaupungissani perheineen, ja kolmas on entinen kälyni. Hänen ja veljeni tiet erosivat yli 20 vuotta sitten, mutta me olemme pitäneet yhteyttä. Hän asuu Ruotsin länsirannikolla ja kävimme siellä vieraisilla kesälomalla. Tunnen itseni onnelliseksi, kun on kolme todella hyvää ystävää, he ovat kullan arvoisia.

Villatakkini on siinä vaiheessa, että pitää alkaa miettiä hihojen istutusta ja kavennuksia. Päätin kyllä pyhästi etten aloita uusia töitä ennenkuin se on valmis, mutta päätökset on tehty rikottavaksi ja aloin neuloa pupua. Se on välityö ja ne ovat hyväksyttyjä, koska villatakki ei ole UFO ennenkuin kuukauden paussin jälkeen. Tämä on minun määritelmäni asiasta. Pupu syntyi kovaa vauhtia, koska tein sen pyörönä Seijap:n blogilinkin avulla. Pyöröneuleen ohje löytyy muistakin blogeista, mutta Seija nyt saa kunnian tällä kertaa. Tänään teen hihat valmiiksi ja toivottavast ehdin myös täyttämään. Täytevanua on jossakin pussissa, kun vain löytyisi.

Blogikoira Bella täyttää tänään 11 viikkoa ja sitä juhlistamme alkamalla matokuurin. Saa nähdä kuinka käy. Pentu on villiintynyt viime päivinä vielä enemmän, onneksi kuitenkin syö kunnolla eikä ole nirso ruuan suhteen. Pillerit sekoitetaan nimittäin ruokaan. Ja nukkuu sikeästi, kun nukkuu. Saan istua rauhassa naputtamassa juttujani.

Oletteko muuten käyneet Rebekan blogissa katsomassa Alfia?

5 Comments:

  • Kävin katsomassa Alfia, on se kyllä söpö. Korusi on kaunis.

    By Anonymous seijap, at 2:52 AM  

  • Kaunis koru!
    Ihania sellaiset ystävät, joiden kanssa ystävyys jatkuu vuosikausia, vaikkei usein tapaisikaan.

    By Blogger Helminalle, at 3:00 AM  

  • Kivaa, että sinulla todellisia ystäviä. He ovat elämän suolaa! Itsellänikin on kaksi semmoista.
    Tosi kiva koru!!!

    By Anonymous rebekka, at 4:39 AM  

  • Kaunis koru! Mulla on ollut parina vuotena ihmettelemistä luumujen kanssa, kun olen saanut niitä tosi kypsinä lahjaksi isoja määriä. Tein noitten sinun mainitsemiesi lisäksi ainakin pakkaseen muutaman pellillisen piirakkaa pullataikinalla ja lopulta pakasti niitä halkaistuina, kun en roskiin hennonut heittää. Piirakka oli hyvää sulatettuna esim. vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa ja puolikkaita käytin piirakoihin, kiisseleihin ja vaikka mihin muuhunkin. Löysin jostain jonkun tosi mahtavan marmelaadireseptinkin, johon tuli joitain pähkinöitä, muistaakseni hasselsellaisia ja pakastin sitä, kun se oli enemmän sellainen tuorehillotyyppinen. Oli tosi hyvää!

    By Blogger Stricker, at 5:21 AM  

  • Pidot paranee, ystävät vähenee - onnea pyöreiden vuosien johdosta!

    By Blogger juuli, at 10:37 AM  

Post a Comment

<< Home