Tuulintupa - TuuliStuga

Saturday, September 02, 2006

Hiljainen talo...

... muu perhe nukkuu vielä. Pentu herätti minut vartin yli seitsemän ja halusi ulos. Se on oppinut kiipeämään portaat yläkertaan, alastulo on vielä vähän vaikeaa.

Eilinen mennä hurahti pyykinpesussa, jalkapallo-ottelussa ja nyyttikesteissä naapurissa. Tälle alueelle on tullut aika paljon uusia asukkaita, varsinkin pikkulapsiperheitä. Lienee sukupolvenvaihdos käynnissä. Yksi hieman vanhemmista perheistä järjesti rapujuhlat nyyttikesteillä ja meillä oli oikein hauskaa. Isäntä oli järjestänyt viisiottelun ja minä tulin neljännelle sijalle kahdestakymmenestä osaanottajasta! Olin oikein mielissäni, yleensä en pärjää erityisen hyvin.

Tänään oli tarkoitus mennä myymään kirpputorille auton peräluukusta, mutta kun sataa kaatamalla niin jää seuraavaan kertaan.

Anoppi kävi perjantaina pika-pikaa kylässä ja hänellä oli kiva pieni lahja mukanaan: täyspellavainen tiskiriepu, jonka hän oli ostanut veteraaneille tarkoitetulla esittelymatkalla pellavatehtaaseen jossain Länsi-Göötanmaalla. Miksei tällaisia matkoja järjestetä muillekin? Tiskiriepu imee kuulema uskomattoman määrän nestettä ja sen voi pestä tarpeen tullen tiski- tai pesukoneessa, jolloin siitä tulee entistä ehompi.

Kaffe Fassett tulee Tukholmaan syyskuun puolenvälin jälkeen! Sinne pitää päästä! Viime kerralla sain selville näyttelystä vasta jälkeenpäin ja kyllä harmitti. Ensimmäisen kerran näin hänen töitään 1990, uskomaton mies! Han on suunnitellut mykistyttäviä töitä. Ja vielä enemmän olen ihmeissäni niistä henkilöistä, jotka ovat toteuttaneet kaikki työt. Alunperin luulin hänen valmistavan itse kaiken, mutta sehän on mahdotonta yhdelle miehelle. Tai naiselle. Sekä tilkkutyöt että neulomukset ovat vertaansa vailla.

Tämä päivä menee ilmeisesti vain "laiskotellessa" - ei siis ole mitään erityistä ohjelmaa. Ihan kivaa, voin viimeistellä pupuja.

2 Comments:

  • Eikö ole ihana kun joskus saa vaan olla ja tehdä asioita joista tykkää.

    By Anonymous Anonymous, at 7:37 AM  

  • Fassetin herran näyttely oli jokus 90-luvun alussa myös Hesassa. Ja sinnehän ryysittiin. Oli ne mykistäviä. Tosin me oltiin silloin vielä niiiin naiiveja, että luultiin sedän itse tekevän ne kaikki "miten se kerkiää". Kunnes sitten totuus löi vasten kasvoja... :)

    By Blogger Soile, at 11:52 PM  

Post a Comment

<< Home