Rauha jatkuu...
Itselleni neulomani koirankarvalapaset saivat pyhien aikana yksinkertaiset kukkakoristeet.


Kaksi päivää töitä ennen joululomaa. Tänä vuonna pysymme tiiviisti kotona, lunta on tupruttanut yli kaksi vuorokautta ja lisäksi on luvattu lähes 20 astetta pakkasta!

Sain myös haluamani pyöreät kynttilät tähän metsästä löytämääni kynttilänjalkaan. Ihan tosi: viime vuonna Mummin luona käydessäni se sattui silmään asutusalueen pikku metsässä Blogikoiraa ulkoiluttaessani. Yltäpäältä ruosteessa, mutta muuten hyväkuntoinen. Mies käsitteli sen hiekkapuhalluksella ja talven yli mietiskelen pitäisikö se maalata mustaksi vai jättää harmaaksi.
Itsenäisyyspäivää vietin sytyttämällä kaksi kynttilää keittiön ikkunalle samalla muistellen isääni, joka vietti rintamalla kokonaista 4 vuotta, 17-vuotiaasta 21-vuotiaaseen. On aivan mahdotonta kuvitella omaa Poikaa (19 v) samaan tilanteeseen. Tai ketään muutakaan tuntemaani nuorta miestä - tai naista.


Läheisellä luonnonsuojelualueella on pieni lintulammikko, joka on jo jäätynyt. En silti uskaltanut kuin kiertää turvallisesti rantoja myöten takaisin.