Lusa!

Laitatko yhteystiedot "Anna hyvän kiertää" -merkeissä (fampistesjolinderkorvapuustiteliapistecom). Sori, että huomasin kommenttisi vasta nyt!

Tänään sataa. Etsiskelen liivin ohjetta huonoin tuloksin. Taitaa jäädä oman sävellyksen varaan ellei mikään lanka sitten hihkaise ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Hiljaista, hiljaista....

... siis HYVIN hiljaista on blogirintamalla. Pari perushuivia olen pakertanut ainaoikeaa, kuvaamatta molemmat. Kaikki energia ja aika menee läheisen sairauden parissa. Eteneminen on hidasta, muurahaisaskelia, mutta on kuitenkin etenemistä. Se on pääasia.


Tänään innostuin kuitenkin selättämään yhden pensaan puutarhassa. Se meni maan tasalle. Oikeastaan se oli Pojan kesätöiden listalla, mutta kuinka ollakaan: kaverit houkuttelivat muihin rientoihin. Hyväksyin sen tosiasian, Poika tarvitsee kavereitaan kaikkein kipeimmin juuri nyt.

Meillä on paistanut aurinko pitkästä aikaa koko päivän ja lämmittänyt sekä mieltä että kehoa. Päivä kerrallaan - toisinaan kaksi....

Huhhuh - aika rientää....

Tänään vietetään Pojan 17-vuotissyntymäpäivää, jonka kunniaksi otin vapaapäivän töistä. Aurinkokin paistaa pitkästä aikaa!

Toissailtana kävin Pojan kanssa vaateostoksilla ja taisimme tehdä henkilökohtaisen ennätyksen: 45 minuutissa olimme ehtineet läheiseen Outlettiin, ostaneet yhden parin kenkiä, yhden parin farkkuja, yhdet jumppahousut, 2 paria kalsareita, etsineet vyötä ja sovittaneet yhtä hupparia, joka oli liian suuri. Farkkuja ei tarvinnut sovittaa, koska ostimme samaa kokoa kuin edelliset, kenkiä vaadin sovittamaan molempiin jalkoihin (hän yritti - ihan tosissaan - sovittaa vain toiseen jalkaan....!). Jos tästä tehtäisiin uusi olympialaji niin ilmoittaisin Pojan luonnonlahjakkuutena aivan välittömästi.

Käsityörintamalla erittäin hiljaista. Odottelen uutta inspiraatiota. Ideapankin ovet ovat visusti kiinni, mutta kokemuksen mukaan ne avautuvat yleensä selkosen selälleen syksyn tullen ja iltojen hämärtyessä.

Toiset Kaffet

Keväällä ostin kaksi kerää Regian sukkalankaa design Kaffe Fassett ja menneen viikonlopun aikana sain toisen parin uunista ulos. Värit ovat luonnossa kirkkaammat ja olen tyytyväinen. Kyllä oli mukava tehdä sukat pitkästä aikaa!

Jatkoa edelliseen postaukseen: Pojalla oli yövieras. Tämä vieras näkyi siirtyneen työhuoneeseeni keskellä yötä ja Poika löytyi aamulla sohvalta. Hämähäkkejä oli kuulema ollut kaksi.....

Kolmena aamuna peräkkäin....

... olen löytänyt Pojan olohuoneen sohvalta nukkumasta. Syynä ei ole myöhäiset iltajuoksut vaan HÄMÄHÄKIT! Hänen huoneensa on kellarikerroksessa ja joka kesän loppupuolella siellä alkaa juoksennella isoja ruskeita hämähäkkejä. Ne ovat täysin vaarattomia, mutta yritä selittää se hämähäkkikammoiselle 16-vuotiaalle!
Ei auttanut muu kuin raivata työhuoneeni varasänky yökuntoon. Sohva on nimittäin aivan liian lyhyt Pojalle eikä hän joka kerta ole edes saanut peittoa mukaansa, varsinkaan kun hämähäkki on juossut sen päällä.

Ennen...
.... ja jälkeen.

Onneksi sain hyvän syyn raivaukseen. Myös monta vuotta sitten virkkaamani peitto toi hyvän mielen.

Vihdoinkin sataa!

Hellettä on riittänyt aivan tarpeeksi tälle kesälle. Puutarha on kärsinyt, samoin blogikoira ollut aivan näännyksissä. Tänään vihdoin tuli ukkonen, joka raikasti ilman, kasteli maan ja virkisti blogikoiran leikkimään.

Villatakkiin en ole saanut hakasia, jämälankalaatikossa on virkkaus kesken.

Villatakki lähes valmis!

Kiinnityshakaset vain puuttuvat.

Tähän mennessä olen tyytyväinen.

Lankana Rowanin Tapestry villa-soja meleerattu sini-harmaa. Menekki 485 gr koko M.

Lanka oli tosi ihanaa neuloa, mutta laatuun en ollut tyytyväinen. Useammassa kerässä oli paksumpia ja ohuempia kohtia, joita en voi hyväksyä tämän hintalaadun tuotteeseen. Langan ostin normaalihintaisena, koska sain lahjakortin 20-vuotislahjana töistä viime vuoden lopulla.

Täällä on yhä sellainen helle, etten suostu kuvaukseen villatakki päälläni. Hiki pukkaa päälle pelkästä ajatuksesta... Viikonlopuksi on luvassa sadetta, jota toivon todella sekä puutarhan että blogikoiran takia. Raasu makaa varjossa ja herää eloon vasta illansuussa.

Tiistaina olimme pikkuristeilyllä Maarianhaminaan. Pääsin tänä kesänä puolitiehen Suomea, en siis edes astunut Ahvenanmaan kamaralle, mutta sain kuitenkin nauttia voileipäpöydän antimista Suomen/Ruotsinlaivalla. Hyvä niinkin.