Pysti!

Maaretta ja Maria huomioivat minua tällaisella pystillä! Suurkiitos molemmille!

Maininnan eteenpäin jakamisen sääntöjä ovat:1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen .5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Olen todella kovasti kiitollinen ja ennenkaikkea iloinen huomionosoituksesta. En kuitenkaan osaa juuri nyt, tällä hetkellä, valita vain viittä blogia jatkoon aivan vain sen takia että seuraamiani, inspiroivia blogeja on monta kertaa enemmän. Haluan antaa sen kaikille!

28 lokakuuta 2008

... siis eilen, oli 20-vuotishääpäivämme! Otimme vapaapäivän töistä ja vietimme sen toistemme seurassa, saimme yhteistä laatuaikaa. Aamiaisen jälkeen lähdimme Tukholman keskustaan ja sieltä kävellen Vanhaan kaupunkiin. Aivan rauhassa, ei kiirettä mihinkään. Teimme näyteikkunaostoksia, mutta myös yhden ostoksen, josta olen haaveillut jo kauan. Minulla ei nimittäin ole ollut kihlasormusta, koska menimme suoraan vihille, ilman miettimisaikaa voisi joku sanoa. Silloin tuntui vain ettei mitään kihloja tarvita.

Tykkään kovasti! Burmalaisia safiireja timanttireunuksin, itse sormus kultaa. Löytyi ensimmäisestä kaupasta, tiesin mitä halusin.

Lounaan jälkeen jatkoimme Västelånggatanille lankakauppaan. Mies seurasi kiltisti mukana, kun houkuttelin kaupan lepotuolilla.

Mukaan lähti 300 gr tanskalaista merinovillaa. Tytär on tilannut kirjoneulevillapaidan, joka ei missään nimessä saa kutittaa. Sellaista lankaa ei löytynyt riittävästi omasta varastosta, joten pakkohan tämä oli ostaa...!

Matka jatkui Söderiin. Kävimme kahvilla ja elokuvissa. Meillä on aika erilainen maku filmien suhteen, mutta yksi löytyi, jonka molemmat halusivat nähdä: Arn (toinen osa). Muuten hyvä, mutta surullinen loppu. Elokuvan jälkeen illalliselle. Ei ollut aavistustakaan sopivasta ravintolasta, mutta sekin löytyi ilman suurempia etsiskelyjä ja aivan sähköjuna-aseman läheltä.
Pääsimme myös mukavasti kotiin.

Päivä oli kaikin puolin onnistunut. Pääasia oli yhdessäolo, joka on jäänyt kiireiden ja muiden menojen takia lähes olemattomiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Yöpakkasia....

... on ennustettu tälle viikolle. Kuinkahan Hortensia kestää?

Täällä on syysloma koululaisilla. Minä olen töissä taas, selkä on aivan kunnossa. Ei se tainnut olla noidannuoli vaan kunnon lihasrevähdys, onneksi. Huomenna olen silti lomalla - aivan erikoisesta syystä joka selviää sitten myöhemmin.

Ajattelin osallistua keräykseen. Vihdoinkin jotain konkreettista, josta on selvää apua! Olen kaivannut juuri tällaista toimintaa näillä leveysasteilla. Tuntuu, ettei täällä Tukholmassa saada mitään aikaan, puhutaan ja suunnitellaan kunnes on jo lähes myöhäistä auttaa ketään hädänalaista. Keräyksiä kyllä tehdään sekä Ukrainaan että Baltian maihin, mutta miten on saman kaupungin hädänalaisten laita? Juuri nyt, tällä hetkellä ja talven kynnyksellä?

Kiitos kommenteista!

Olo on huomattavasti parempi! Maanantaina menen töihin.



Lämmitin vehnätyynyn mikrossa ja laitoin sen kipeän selän ja sohvatyynyn väliin ja istuin ihan hiljaa neuloen ja TV:tä katsoen. Kipu laantui ja syntyi huivi uusista langoistani. Aivan sellainen kuin halusinkin, smaragdia ja mustaa.




Jokohan nämä huivit riittäisivät? Tytär teki kirjoneulevillapaitatilauksen ja Miehen villapaita- tilanne alkaa näyttää uhkaavalta talvea ajatellen....


Puutarhan pieni ihme lokakuun lopussa:

Juhannusruusussani on usempi kukkanuppu!

Noidannuoli!

Puutarhan talvikuntoon laitto kostautui: en ollut päästä sängystä ylös aamulla! Suurin syy oli varmaan luumupuun karsiminen. Naapurin neuvojen mukaan sahasin pari vanhaa oksaa pois siinä toivossa, että ensi kesän sato olisi hieman pienempi ja mahdollisuudet sen hyväksikäyttöön ilman stressiä paremmat.

Kellokanervat lohduttavat oloa ja piristävät sisääntuloa. Kynttilälyhty on lahja lapsuudenystävältä, käsityötä.

Elämäni ensimmäiset nettilangat!

Sunbeam Paris Shadow 81% mohair, 11% villa, 8% nailonia, 50 gr = 100 m, yhteensä 600 gr

En voinut vastustaa kiusausta, kun sattumalta löysin nettikaupan, jossa oli lempparilankaani (yhtä niistä...) poistomyynnissä. Postikulujen kanssa tuli yhden kerän hinnaksi n 2.50 euroa. Toimitus oli nopeaa, tuli parissa päivässä ja kotiin asti. Sinisävyisestä olen aikaisemmin tehnyt kaksi huivia, jotka vietiin käsistä joulumyyjäisissä pari vuotta sitten. Näistä yksi hyppäsi heti puikoille....

Huovutusjuttuja

Kävin pitkästä aikaa kioskilla etsimässä käsityölehtiä ja ilokseni löysin tämän.

Laukkuja joka lähtöön.

Näihin ajokoiriin seikkaperäiset ohjeet.

Samoin jääkarhuihin.

Kaikki huovutusohjeet ja -tekniikat samassa lehdessä: neula-, kone-, vapaalanka- ja vielä muitakin, mitä en ole ennen nähdyt. Vaikeusastetta en ole vielä tarkistanut, mutta englanninkieleni on aika ruosteessa, joten haastavaa tulee olemaan joka tapauksessa. Ehkä jää vain kuvien katseluksi....

Näin tässä kävi!

Sinisestä tykkään eniten.

Muuten viikonloppu on mennyt laittaessa puutarhaa talvikuntoon, raivatessa varastoa, pyykkiä pestessä ja pitkillä lenkeillä Blogikoiran kanssa.

Ihan tavallinen....

... kolmiohuivi. Siis malli on tavallinen ainoikeaa, lanka taas on erikoista. Ensinnäkin sitä löytyi jo keväällä jonkin verran kirpparilta ja toiseksi muutama kerä tuli maahanmuuttajana kesällä. Lanka on Novitan Mozart Mohair, virallisten tietojen mukaan n. 25 v vanhaa hyvinmarinoitua laatua. Liukuvärjättyä!!! Osattiin sitä jo ennenvanhaan.... Harmi, että hopeatehosteet eivät näy kuvassa. Tein tämän sekä terapiana että tulevia työpaikan joulumyyjäisiä ajatellen, mutta saa nähdä raskinko luopua? Tosin samanmallinen siniseenvivahtava on jo puikoilla ja se on enemmän minun värini.

Läheinen on toisella hoitokeikalla, tällä kertaa langat hoitelevat terapiasuhteen paremmin kuin kesällä. Nyt tuntuu että sekä hoidosta että lankaterapiasta on todellakin apua.

Kuka tunnistaa?

Näitä kasvoi viime viikolla Rovaniemellä rivitalon yhteisen kompostin päällä ja reunamilla vaikka kuinka monta. Kaikkein suurimman poimin näytille. Äiti ei tuntenut, muttei mikään sieniexpertti olekaan. Emme uskaltaneet maistaa, vaikka puhtaita ja hyvänhajuisia olivatkin.

Syksyn satoa

Kolmet säärystimet. Vasemmalla Noroa, joka on aikaisemmin muotoutunut jo moneen eri kertaan eri neuleiksi, mutta mennyt purkuun yhtä monta kertaa. Jostain syystä me ei sovittu yhteen. Nyt vihdoin ne pääsivät säärystimiksi ja me tultiin tutuiksi. 2 o 2 n ja 50 + 50 gr.
Roosat ja siniset on samaa lankaa kuin slipari tuolla aikaisemmin, alpakka-villa-akryyli -sekoitetta. Näihin meni myös 50 + 50 gr. Siniset tein autossa takapenkillä. Veljenpoika, 21-vuotias kysyi kai lähinnä kohteliaisuudesta, mitä näistä tulee. "Säärenlämmittimet" oli vastaukseni. "Housut???" ihmetteli poika....

Rannekkeita on tähän mennessä kolme ja neljäs odottaa puikoillepääsyä. Lankana soija-villa -sekoitetta. Kivan pehmeät ja samalla lämpöiset.

Rovaniemeltä ostin 100% luumunväristä alpakkaa ja tein pitkävartiset sukat, joihin sävelsin tuota samaista palmikkoa varteen hieman tiheämpänä. Tuli oikein kivat ja lämpimät rimppakinttutyttärelle, mutta ovat kuvaamatta.

Oma koti on vihdoin järjestyksessä, onneksi ehdin laittaa puutarhan lähes talvikuntoon ennen lomaani.

Oma koti kullan kallis

Täällä....
... näissä maisemissa ...
... 47-vuotiaat vaivaiskoivut keittiön ikkunan edessä, vietin syksyisen lomaviikkoni vanhempieni seurassa. Ihan totta, olen varttunut Alvar Aallon suunnittelemassa rivitalossa!

Rovaniemen kirjasto

ja Teatteri

Kyllä suomalainen arkkitehtuuri on kaunista - ei siitä mihinkään pääse.

Neuloin autossa säärystimet, sukat ja rannekkeet. Kaikki ovat kuvaamatta. Tarkoitus oli ostaa Létt-Lopia huovuttamiseen paikallisesta lankaliikkeestä. Järkytyksekseni kuulin, että sen maahantuotto on lopetettu!

Ensilumi satoi torstaina, mutta suli samantien. Blogikoira sai kuitenkin haistella outoa ilmiötä - en tiedä muistiko se mitään edellisen talven lumista.

Tämä päivä on mennyt raivatessa pyykkivuorta ja paikkoja siivotessa. Kumma, että pommi räjähtää aina, kun minä olen muualla.....

Lomalla...

Tuulintupa hiljenee entisestään - emäntä ja Blogikoira lähtevät lomalle. Langat ja puikot on jo pakattu, loput tavarat ovat vielä hakusalla.

Tarkempia tietoja runsaan viikon päästä.