Valmis slipari

Hieman epäselvä kuva, mutta kai tuosta suurinpiirtein näkee tuloksen. Olen tyytyväinen.

Kaksi nurin kaksi oikein 3½ pyöröillä kainaloon ja loput tasona. Lankaa meni 270 gr. Mukava vaate töissä tällaiselle "vaihtolämpöiselle"....

Metsästäjäveljen housut sain korjattua ilman kommervenkkejä. Olin varautunut vastamäkeen jo eilen, kun musta lanka loppui, mutta aivan hyvin meni sekä levennys että lyhennys. Puvun takin hihojenkavennukseen en silti uskalla ryhtyä, tuntuu liian kinkkiseltä jutulta tällaiselle amatöörille.

Lankaostoksilla

Vanhaa roosaa ja harmaata.

Kyllä se on harmaa eikä vaaleansininen tuo vasemmanpuoleinen. Puoli kiloa pääsi mukaan. Värit oli vähissä, olisiko johtunut hinnasta. SEK 19,90 vastaa sellaista 1,8 Euroa.

Metsästäjäveli toi kaksi pukua korjattavaksi. Omasta huushollista löytyi kuulema antiikkinen ompelukone, muttei sen käyttäjää. Ensimmäiset housut piti lyhentää, toiset leventää. Ja yhden takin hihat ovat hieman liian pitkät. Ensimmäiset housut sain lyhennettyä, kun musta lanka loppui. Sitä saa vasta huomenna, harmi etten voi jatkaa päivänvalossa. Oli kuitenkin kiva todeta, että korjausompelut vielä sujuvat vanhasta muistista!

Sama veli sai nämä sukat mukaansa, koska lähtee perjantaina metsälle. Olivat juuri sopivan kokoiset ja -pituiset.

Puutarhassa....

... kuvaamassa pitkästä aikaa. Keräilin siemeniä ensi kevättä varten. Teillekin, jotka ilmoititte haluavanne ruusupavun/jättituoksuherneen siemeniä - ne ovat kuivumassa ennen postittamista.

Kultaiset puikkoni ovat kilisseet verkkaisesti iltaisin, mutta valmista syntyy silti. Olkapäät pitäisi ommella ja sitten vain viimeistellä hihansuut ja kaula-aukko.

Eilisiltana tapasin Ystävän pitkästä aikaa. Ensi vuonna olemme tunteneet toisemme 30 vuotta! Viimeiset 17 vuotta on ollut välimatkaa n. 550 km, mutta ei se ole yhteydenpitoa haitannut. Vanhat ystävät ovat todella arvokkaita!

Kultaiset puikkoni pääsivät töihin

Täältä löysin vihdoin mallin langoilleni, jotka ovat marinoituneet kaapissa jo toista vuotta. Kauluksen aion tehdä toisenlaisen, en tosin vielä tiedä minkälaisen, mutta poolo ei ole mun juttuni - kutittaa!

Aurinko on ollut sen verran esillä, että on kuivattanut nurmikon, joka on ollut leikkaamisen tarpeessa jo yli kolme viikkoa. Aika kova homma. Ja kun vauhtiin pääsin niin tasoittelin myös pensasaidan. Voi olla ,että oli viimeiset leikkaukset ennen talvea, täällä on niin syksyn tuntua ettei enää puutarhajutut kiinnosta. Pikkuhiljaa olen viimeisten viikkojen aikana siirrellyt tyynyjä sisälle ja tyhjentänyt ruukkuja. Raparperipensaani perkasin maan tasalle ja nyt juuri on hellalla porisemassa raparperichutnya kattilallinen. Tein sellaista viime syksynä eka kerran ja onnistui todella hyvin.

Muuten viikonlopun ohjelmassa oli Miehen lapsuudenystävän 50-vuotispäivät eilen ja hauskaa oli. Mikä ettei, kun suurin osa juhlijoista on tuntenut toisensa jo mopoiästä saakka! Muisteluiksihan se meni ja monet naurut naurettiin!

Armeijan vihreät.....

... sukat Nalle Colorista, kokoa 44. Lanka arpajaisvoittona Möhönasulta joskus viime vuonna. Puikot jotain 2,5. Oli näissä tikuttamista.

Annan nämä Pojalle, joka sai tänään tiedon, ettei joudu armeijaan. Täällä Ruotsissa on n. 70 000 siinä ikäluokassa, jonka vuoro olisi kirjoittautua armeijaan ensi kesänä, mutta vain 25 000 otetaan palvelukseen. Jo alunperin karsitaan siis 50 000 kyselylomakkeen jälkeen. Minä yritin kysellä Pojalta, mitä hän oli vastannut (ettei vaan mitään siirtolaisvihaan viittaavaa tai muuta epäsopivaa), mutten saanut oikein selvää vastausta. Se kuitenkin selvisi, että hän oli erittäin tyytyväinen päätökseen. Hän haluaa mennä töihin heti lukion jälkeen. Mikäs siinä, selvät sävelet, parempi niin kuin ettei tiedä....

Sukkiin meni muuten tasan 100 gr tuonpituisella varrella ja lopusta 50 grammasta saan varmaan hyvät pikkusukat itselleni.

Tänään vihdoin tuli aurinko esiin pitkän poissaolon jälkeen!

Luumupuuni....

... ei ole varmaan koskaan aikaisemmin tehnyt näin valtavaa satoa! Oksat on tuettu jo viikkoja sitten katkeamisen varalta ja nyt kaikki luumut kypsyvät yhtäaikaa. En millään ehdi ja jaksa ottaa niitä talteen. Töihin olen vienyt jo usemman muovipussillisen ja hyvin ovat kelvanneet.

Eilisiltana innostuin keittämään mehua siinä toivossa, että siihen uppoaisi oikein paljon hedelmiä. 9 litran MehuMaijan tuloksena oli n. 5 litraa mehua, ei hassumpi tulos.

Käsityötkin etenevät hieman. Puikoilla on Miehen jalan kokoinen sukka (eka on jo valmis!) Nallesta, siis ohuet puikot kilisevät TV:n ääressä ja koneessa on pyörinyt huovutettu kori, joka on vielä muokkaamista vailla.

Ilmassa on syksyn tuntua....

Otin tänään ....

....vapaapäivän töistä ja arjen murheista. Laatuaikaa itselleni. Päätin jo eilisiltana, että tästä päivästä tulee hyvä. Sitä ei saa mikään eikä kukaan pilata.

Lähdin jo varhain aamupäivällä kaupungin keskustaan, kiertelin likkeitä, söin lounaan Miehen kanssa ja matkasin suurelle kirpputorille, jonne ei tule lähdettyä kuin korkeintaan kerran vuodessa. Hiplailin lankoja ja kankaita ja jopa kirjontatöitä ja käsityökirjoja. En ostanut mitään. Kiertelin lisää liikkeitä ja puoli tuntia ennen suunnittelemaani kotiinlähtöaikaa tapasin entisen työkaverin aivan sattumalta. Juttelimme kuulumiset ja niitä näitä ja olin todella iloinen tapaamisen jälkeen. Jäi tunne, että hyvä mieli oli molemminpuolista. Nyt mietiskelen, miten pienet sattumat johdattelevat elämää eteenpäin. Ellen olisi tavannut työkaveria, niin yksi ilonaihe olisi jäänyt kokematta - tai sitten olisi voinut tapahtua jotain muuta tämän tapaamisen sijasta. Yhtä iloista - tai sitten ei.

Kaupat ovat pullollaan syysneuleita polkuhintaan. Kuinka on mahdollista, että polvipituinen palmikkokuvioinen angoravillasekoitteinen villatakki maksaa alle 25 euroa? Tämä menee yli ymmärryksen. Malleja oli useampia oikein kivoja, samoin syksyn värejä, joista pidän kovasti, mutta ei tullut mieleenkään ostaa niistä mitään.Ainoat ostokseni mahtuivat pieneen muovipussiin ja menevät kylppäriin ihan vain itselleni. Aion hemmotella päätäni myös ulkoisesti, en pelkästään sisäpuolelta.