Kevättä ilmassa

Nelmi kyseli kuinka pitkällä kevät on Tukholman korkeudella. Lähdin aamupäivällä Blogikoiran kanssa pienelle lenkille, kun flunssa alkaa vihdoinkin helpottaa. Otin kameran mukaan ja tässä tuloksia. Kaikki kuvat ovat omalta tontilta.

Pioni työntää kukkanuppuja aivan tosissaan! Toivottavasti ei tule yöpakkasia, jotka vievät nämä alut.
Lumikelloja on joka puolella ja samoin noita keltaisia (Vintergäck), joiden nimeä en koskaan muista suomeksi. Yksi ponteva voikukan alku näyttää myös kasvavan ja muutama krookus tässä penkissä.

Toisessa penkissä on krookuksissa jo nuppuja.

Narsissit myös nupuillaan.

Äitienpäiväruusu, jonka istutin ulos syksyllä. Unohdin suojata havuilla, mutta sillä ei näköjään ole väliä: nuo punaiset ovat uusia versoja!

Flunssa alkaa tosiaankin helpottaa. En muistakaan, koska viimeksi olisin ollut näin monta päivää sairaslomalla, yleensähän olen kipeä viikonloppuisin! Huomisesta en vielä tiedä, mutta järki sanoo, että parasta olisi jäädä kotiin. Toisaalta taas työt kasaantuvat... Lopullinen päätös jää joka tapauksessa vasta illaksi.

Blogikoiran hahtuvapallo

Blogikoira sai joululahjaksi hahtuvapallon, josta tuli heti suosikkilelu ja joka on ollut siitä saakka kovassa käytössä. Leikin päätarkoituksena on saada palloon reikä, nostella sisukset matolle ja riepottaa palloa ympäri olohuonetta. Olen paikannut pallon moneen kertaan, viimeksi eilen. Koira istuu vieressä ja seuraa huolestuneena neulanpistoja.

Neuloin kaksi eriväristä suorakulmiota kaksinkertaisella hahtuvalla ainaoikein-neuletta. Suorakulmiot olivat 20x60 cm. Osat neuloin yhteen niin että syntyi pallo. Sisuksena käytin epäonnistuneita huovutustöitä, jotka silppusin pieniksi paloiksi. Huovutus 60 asteessa, koska halusin pallosta niin kiinteän kuin mahdollista. Pallosta tuli aika suuri, läpimitta n 20 cm.

Olo on hieman parempi, eilen oli tosin hieman kuumetta. Korvat ovat yhä lukossa, nenä tukossa ja pää täynnä pumpulia, mutta eiköhän tämä tästä taas....

Flunssa iski

Esimies lähetti minut kotiin eilen kesken työpäivän ja kotona olen vieläkin. Nenä on tukossa ja pää täynnä pumpulia. Ei onneksi kuumetta.

En jaksa pelkästään nukkua, maata enkä lukea, joten TV:n ääressä syntyi sukat, tällä kertaa omaan jalkaan. Tykkään kovasti!

Tuulintuvan uudet tupatossut

Ajattelin että iloiset värit voisivat piristää olotilaa ja neuloin uudet tossut jämälangoista. Väriterapia tehosi, alan olla jo melko normaalissa kunnossa. Tossujen kokoaminen pisti myös älynystyrät töihin ja sain kuin sainkin tossut kasaan.



Niistä tuli kuitenkin liian suuret ja päätin luovuttaa ne keräykseen. Siitä innostuneena kävin vaate- ja muita kaappeja läpi koko aamupäivän ja sain kokoon useamman kassillisen aivan hyvää käyttövaatetta, joka on käynyt joko pieneksi tai muuten ei mahdu enää tähän huusholliin. Lapasia, sukkia, kaulaliinoja ja myssyjä (sekä uusia omatekoisia että vähän käytettyjä kaupastaostettuja) tuli yksi kassillinen, josta olen erityisen ylpeä. Erityisen kivaa on myös se, että tämä sairasjakso loppui näin positiivisin tuloksin.

Nukkumaijan Unisukat

Herttaisen väriset ja mukavan pehmeät ja ohuet. 100% akryyliä, joka ei oikein ole tyyliäni, mutta sainpahan kauan marinoituneen langan käyttöön. Nämä painavat tasan 34 grammaa!

Työkaveri tilasi Peppi-paidan, siis samanlaisen villapaidan kuin Peppi Pitkätossulla on mekkonsa päällä ilmojen viiletessä. Sellainen valkoinen, jossa on punaisia ja sinisiä raitoja. Malli on vielä kirjahyllyssä jonkin kansion välissä, langat kävin ostamassa eilen. Aivan tavallista seiskaveikkaa, jota saa täältäkinpäin ja vielä kohtuuhintaan. Paidan pitäisi olla valmis 16 elokuuta, siitä tulee aivan mukava projekti.

Lauantai-ilta

Yksityiskohta tossuista, jotka ostin Seppälän ale-korista (maksoin 1,95, alkuperäinen hinta 9,95). Olen aika tyytyväinen ostokseeni! Salamalla otettu kuva.

Unisukat ovat valmiit, mutta en onnistu kuvaamaan salaman kanssa. Uusi yritys jää huomiseen, toivottavasti on yhtä aurinkoinen päivä kuin tänään. Oli aivan selvästi kevättä ilmassa. Lumikellot ovat nupuillaan ja narsissit työntävät sekä lehtiä että kukkavartta. Puutarha alkaa pikkuhiljaa heräillä lepokaudestaan. Kaikenlaista vihreää on työntymässä maasta, en tunnista kuin suunnilleen puolet. Yksi ilonaihe on helmihyasintit, jotka siirsin uuteen paikkaan syksyllä: ne ovat aivan selvästi juurtuneet!

Mikä puuttuu kuvasta?

Neljäs puikko! En löydä sitä mistään, joten se on luultavasti jäänyt laivaan. Voi itku! Kakkosen bambupuikko, joita ei kasva joka puussa!

Neule on Nukkumaijan Unisukka Ullan ohjeen mukaan ohuesta langasta. Näistä tulee mukavan pehmeät sukat itselleni.

Tuttava kävi juuri hakemassa Létt-Lopinsa ja oli tyytyväinen lankoihinsa. Niistä tulee tosiaankin hame, jossa on kirjoneulekuvio helmassa. Hän tilasi 5 kerää pääväriä, jota oli vain 4 kaupassa, mutta ohjeen mukaan 4 pitäisi riittää, joten nappiin meni tämäkin juttu.

Perjantai-ilta, aika rankka viikko takanapäin, vaikka osan siitä olinkin lomalla..... Ja nyt tämä tyttö lähtee pitkälle iltakävelylle Blogikoiran kanssa, joka oli onnesta sekaisin, kun tulin eilen kotiin!

Kotona taas!

Tuttavan tilaamat Létt-Lopit, näistä tulee kuulemma hame.

Seija laittoi nämä mukaani, etummainen Villamokasta ja takimmainen Vironvillaa. Kiitos vielä kerran!

Itselle poimin nämä Létt-Lopit, taisi olla pääsiäistiput mielessä.

Ja sitten vielä itselle sukkalankaa, Novitan seiskaveikkaa. Tykkäsin noista väreistä jo aikaisemmin.

Matka meni hyvin kaikin puolin. Pääsin vihdoinkin Menitaan, josta olen niin paljon lukenut muiden blogeissa. Onneksi oli treffit Seijan kanssa, en ehkä olisi muuten niin helposti löytänytkään. Tytär oli myös tyytyväinen ostoksiinsa, kyllä me aika monessa kaupassa ehdittiin ravaamaan. Tänään on pohkeet kipeät, en ole tottunut aivan niin paljon kulkemaan yhteen kyytiin. Matkaneuleena oli Nukkumaijan Unisukat. Kiva malli, niin helppo ja silti näyttävä. Kuvan laitan sitten kun työ on valmis.

Huomenna....

... lähden risteilylle Helsinkiin Tyttären kanssa! Ohjelmaan kuuluu laivamatkan voileipäpöydän lisäksi shoppailua ja rentoutumista. Ja tapaaminen Seijan kanssa!!

Tuttava antoi mukaan lankalistan, pitäisi löytää puoli kiloa Létt-Lopia. Itselleni en ole listaa laatinut, jos jotain kivaa löydän niin ostan. Ei siis mitään pakollista tällä kertaa.

Töistä otan vain yhden vapaapäivän, ihanaa lähteä matkaan keskellä viikkoa!

Viherpeukalo

Sininen lankakerä loppui ja illalla lukulampun valossa kaivelin käsityökoristani vastaavanväristä lankaa peukaloihin. Ajattelin ettei sillä niin väliä vaikka tulisi harmaat peukalot, koska nämä ovat itselleni toisten tumppujen sisälle lämmittämään. Kyllä hämmästyin aamulla, kun päivänvalossa näin peukkujen oikean värin! Olisiko etiäinen tulevaa puutarhakautta ajatellen?

Ei mitään kerrottavaa...

... mutta tänne tulin roikkumaan! Nyt kun on oma kone niin on vaikea olla poissa sen kimpusta. Kaikki toiminnot näyttävät pelaavan, kiitos osaavan Miehen.

Kuvista ensimmäisessä on kaksi huivia odottamassa pingotusta.

Aamulla oli maa kuurassa ja mittari miinuksen puolella, illalla kotiintullessa tihkusade. Taitaa jäädä talvi tulematta tänä vuonna!

Kanaemo....

ja kotiin jääneet poikaset. Suurin osa tekemistäni tipuista on pyrähtänyt etelään ja länteen, osa jopa ulkomaille! Emo huopui hieman liikaa, mutta eiköhän tuo hommansa hoitele. Kuvassa laitoin sen lampun päälle, että pysyisi ryhdissä kuvanoton ajan. Emon vihreä ja punainen lanka on Létt-Lopia, musta Tovea. Kaikki muut huopuvia jämälankoja.

Uunissa paistuu omenapiirakka juhlistamaan tämän perheen kahden naispuolisen jäsenen nimipäivää. Mies/Pappa oli niin huomaavainen, että toi kauppreissulta kaksi tulppaanikimppua, molemmille oman!

Kurssiehdotuksia

Palaga haastoi minut kansanopiston kursseille. Pitkän miettimisen jälkeen keksin viisi kurssia, jotka sopisivat tälle keväälle.

1. Ajatustenlukukurssi. Alkeiskurssi, joka kattaa lähesiimmän perheyhteisön. Jatkokurssilla voisi sitten opetella työkavereiden, lähisuvun ja naapureiden ajatustenlukua. Lopullisena tavoitteena olisi tietenkin opetella jokaisen lähimmäisen ajatustenluku, unohtamatta suurvaltojen poliitikkoja.

2. Äiti-Tytär -kurssi. Kuinka saada välit synkkaamaan aina ja joka tilanteessa? Kuinka saada Tytär jo aivan pienenä uhmaikäisenä tajuamaan että Äiti osaa, tietää ja tekee kaiken aina oikein? Kuinka saada Äiti tajuamaan, että Tyttären täytyy itse tehdä omat virheensä ja oppia niistä? Kuinka oppia keskustelemaan asioista ilman että napit ovat aina vastakkain?

3. Nauru-kurssi. Opetella iloitsemaan ja nauramaan enemmän. Arkipäivän komiikan opettelua. Itselle nauramisen opettelua.

4. Neuleblogi-kurssi. Kuinka saada tämä §*&%*§*:n blogi toimimaan toivotulla tavalla? Oppia tekemään yksilöllinen blogi, jota koko maailma lukee ja kommentoi innolla. Kävijämäärä sellaiset 50.000 viikossa ja mainosrahat tippuvat tilille samaa vauhtia. Kurssin käytyä mahdollisuus istua ja blogata 8 tuntia päivässä ja silti saada kuukausipalkkaa vastaava tili.

5. Kotitalousrobotinvalmistus-kurssi. Olisi kiva oppia ruuvaamaan kasaan robotti, joka siivoaa, pesee pyykit, silittää, käy kaupassa, laittaa ruokaa, leipoo, hoitaa puutarhan ja maksaa laskut. Minä neuloisin, katsoisin telkkaria ja kävisin välillä blogikoiran kanssa lenkillä. Ja seurustelisin blogisiskojen kanssa.

En laita tätä eteenpäin kenellekään, vaikka kiva oli vaivata aivonystyröitä ja miettiä eri mahdollisuuksia.

Testing, testing....

Juu-u, tehdään historiaa! Ihan ensimmäinen postaus omasta läppäristä! Mieheltä meni pari iltaa laittaa ohjelmat kuntoon, mutta nyt näyttää kaikki tarpeellinen toimivan.

Tipujoukko ja kanaemo ovat uudesta kirjastani Krymp! Toving i maskin, kirjailijana norjalainen Birte Aartun. Ihastuttavia töitä, niitä tulette näkemään lisää tämän kevään aikana!

Rasittava työviikko vihdoinkin takanapäin. Ensi viikolla onkin sitten toivon mukaan paljon rauhallisempaa.

Ai niin: olen varannut risteilyn Helsinkiin! Lähdemme Tyttären kanssa pienelle piristysmatkalle vajaan parin viikon päästä. Tarkoitus on syödä, nukkua, shoppailla ja rentoutua. Kuka osaisi kertoa mistä löytyy Létt-Lopia ja Fritidsgarnia Helsingin keskustasta? Siis tarpeeksi läheltä Olympiaterminaalia?

Palagan haastetta mietiskelen vielä...

Kuvatonta kerrontaa...

Työt haittaavat harrastuksia - mutta tuovat myös lisää neulomuksia! Eilen sain tunnin sisällä kaksi huivitilausta työkavereilta. Ensimmäinen halusi uuden huivin lähetettäväksi Uuteen Meksikoon, hänellä oli kaksi huivia mukana joululahjoina ja toisesta tuli uusi samanlainen tilaus - kivakiva! Ja toinen sitten työkaverille, joka oli ihastunut meidän keskusneidin harmaaseen villahuiviin, jonka tein tilaustyönä joulukuussa.

Perjantaina tietokoneeni töissä heitti minut ulos palvelimesta ilman varoituksia. Yksi teknikko sai minut onneksi takaisin, mutta kone ei toimi ihan samalla tavalla kuin ennen. Vielä tänäänkin, siis keskiviikkona, tökkii ja Internet on aivan pihalla. Harmittaa kun muutenkin on kiireitä ja paineita ja raportteja pitäisi saada joka suuntaan. Ensi viikolla onneksi vähän helpottaa.

Tänään tuli uusi, ihan oma läppäri kotiin! Jippi-jai-jei!Mies oli sitä laittamassa ajokuntoon, kun tulin töistä. Ehkä seuraava postaus on jo omasta koneesta!

SUURKIITOS kaikille kommenteille jalastani! Se toipuu hyvää vauhtia, en enää onnu juuri yhtään ja tikkejä kutittaa jonkin verran. Saa nähdä tippuvatko itsestään vai täytyykö käydä poistamassa vastaanotolla.

Lisää lapasia

Ohje Ullan joulukalenterista "Ensilumi kuusimetsässä". Näitä tehdessä oli mennä yöuni: malli oli niin mukaansatempaava, kun koko ajan halusin uuden ruudun valmiiksi. Samalla kuuntelin joululahjaksi saamaani äänikirjaa. Poika oli ostanut ja kommentoi niin ihanasti: "Voit samalla kuunnella ja neuloa". On mulla kiva Poika!

Jalka paranee kovaa vauhtia leikkauksen jälkeen. Pystyn jo tekemään lenkkiä blogikoiran kanssa, kun laitan kaikkein suurimmat kengät jalkaan ja nauhat löysälle. Töissä on remmeillä säädettävä sandaali, jonka sain sairaalasta mukaan. Kiireitä on niin paljon, etten juuri ehdi jalkaani potea, palkat ja tilastot on raportoitava eteenpäin eikä siinä juuri kysellä vointia....

Lunta satoi sunnuntaita vasten yöllä oikein kunnolla ja maa oli aamulla kauniin valkoinen, mutta eilisiltainen vesisade vei siitä taas suurimman osan. Harmaata ja vesisadetta on ennustettu seuraavat kaksi päivää. PLÄÄH! Taidan mennä kuuntelemaan viimeisen levyn kirjastani ja jättää puolipakolliset pyykinpesut ja silitykset myöhempään ajankohtaan.

Ensin ryhmäkuva....

Yksivärisiä harmaita.....

Pilkullisia harmaita....

Keltaisia ......

Lisää pilkullisia harmaita....

Ja lisää yksivärisiä......

Tulihan näitä tehtyä, joka lähtöön. Karkasi taas mopo käsistä, mutta kun oli niin kiva saada jämälangat pois. Osa tipuista huopui hieman liikaa koneessa ja heltat piti viimeistellä selvittelemällä joka lanka erikseen.

Harmaa ja sateinen päivä taas, mutta kiva kun on viikonloppu.