Nappikauppaa - Knapphandel

Kävin lähetyksen kirpputorilla, jossa en ole ennen käynytkään. Nämä ihanat napit maksoivat vähän päälle euron! Siis yhteensä!
Jag var på Läkarmissionens loppis för första gången. Dessa underbara knappar kostade drygt ett euro! Alltså tillsammans!



Jakobsdalin Angorina Lyx on aina ollut suosikkilankani. Ikävä kyllä sen valmistus on lopetettu jo kauan aikaa sitten. Jos sitä löydän kirpparilta niin ostan aina väristä huolimatta - nämä värit ovat kauniita!
Jakobsdals Angorina Lyx har alltid varit favvogarn nummer 1. Tyvärr har tillverkningen upphört för länge sedan. Om jag hittar det på loppis så köper jag oavsett färg - dessa färger är riktigt lyckade!



Siellä oli muutama kerä vyötteetöntä mohairia, luulisin Viennaksi.
Det fanns även mohair utan banderoll, jag tror dessa är Vienna.



Ja nämä viimeiset olivat yhdessä pussukassa, joka oli pakko ottaa mukaan.
Och dessa låg i en påse tillsammans, inte kunde jag lämna dom där!

Tilaustyö - Beställningsjobb

Tytär halusi "sormikkaat ilman sormia, joissa on läppä...." Ymmärsin kyllä heti mitä hän tarkoitti, mutta mallia ei ollut, enkä löytänyt, kun en tiennyt miten olisin etsinyt! Ei siis auttanut muu kuin säveltää itse. Tällä kertaa piti langan olla punaista ja sitä löytyi kahtakin sorttia. Ensimmäinen oli liian paksua, olin jo ehtynyt tehdä ensimmäisen sormikkaan ilman läppää valmiiksi, kun se meni purkuun ja piti ottaa uusi lanka esille. Toinen olikin sitten juuri sitä oikeaa (arvontapalkintolankaa muuten). Sormikkaita en ole tehnyt ainakaan viiteen vuoteen enkä kovin monta paria koko neule-elämäni aikana, mutta niin ne perustiedot vain löytyivät jostain aivolokerosta. Nämä onnistuivat täydellisesti, luulenpa tekeväni itselleni samanlaiset!
Ensimmäinen kuva ikävä kyllä liian tumma, oikea väri lähikuvissa.



Tuo nappi on läpän kiinnitystä varten, että se pysyy paikallaan eikä repsota rumasti. Tyttären toivomus sekin.




Dottern behövde "ett par fingervantar utan fingrar, men med skydd för fingrarna...". Jag förstod precis vad hon menade, men hade ingen beskrivning och den var omöjlig att hitta utan riktiga sökord. Alltså fick jag hitta på själv. Denna gång ville hon ha röda och garn fanns olika sorter. Den första sorten var dock för tjock så jag var tvungen att repa upp vanten och byta garn. Det andra garnet däremot var perfect. Beskrivningen hittade jag långt inne i hjärnan, har inte stickat fingervantar de senaste fem åren och inte många par över huvudtaget i hela mitt liv. Knappen finns för att fästa upp fingerskyddet, när det inte används så att det inte hänger fult (helt enligt Dotterns önskemål). Dessa är jag riktigt nöjd med och kommer med all säkerhet att sticka likadana åt mig själv.

6 omituisuutta

Sain haasteen Anittalta, joka kysyi löytyykö 6 omituisuutta. Kyllä löytyy!

1. En pidä saunomisesta, vaikka suomalainen olenkin.
2. Pitää käydä nukkumaan vasemmalle kyljelle ja juuri kun uni on tulossa, käännyn oikealle kyljelle.
3. Selällään nukkuessani näen aina painajaisia.
4. En tykkää laittaa ruokaa yhdessä vaan joko yksin tai ei sitten ollenkaan.
5. Olen ihastunut kaikenlaisiin koukkuihin, varsinkin metallista tehtyihin.
6. Kummassakin pikkuvarpaassani on kaksi kynttä.

Tässä muutama, lisääkin löytyisi. Miksikähän tuli ensimmäisenä mieleen kaikki negatiiviset jutut? Piti ihan miettiä, että sai jonkun positiivisenkin mukaan.

Vanhoja lehtiä - Gamla tidningar

Tein siis tikusta asiaa ja lähdin kaupungille. Tarkoitus oli tarkistaa lankatilanne alueen suurimmalla kirpputorilla, jossa olen aikaisemmin tehnyt todellisia löytöjä (4 kg laadukasta villalankaa n 35 eurolla). Lankaa oli taas, muttei kelvannut, vaikka ei ollut hinnalla pilattu. Kaikki tavara oli nimittäin puoleen hintaan. Lanka oli 100% akryyliä, vauvalangaksi nimitetty ja olisi kai kelvannut vaikka peitoksi, mutta koska vauvoja ei ole lähisuvussa tiedossa moneen vuoteen, niin jätin ostamatta. Kirjahyllyssä oli useampia kirjoja, mutta parhaimmat niistä olivat jo omassa hyllyssä, joten nekin jäivät kauppaan. MUTTA mukaan lähti 4 käsityölehteä!







Todellisia klassikkoneuleita. Lehdet ovat vuodelta 1989 (samalta vuodelta kun Tytär syntyi), mutta niissä on monta toteutuskelpoista mallia. Lisäksi artikkeleita mm. Fair Isle -saarten neuleperinnöstä, tweedin historiasta ja norjalaisista kirjoneuleista.

Yhdessä lehdessä on selkeät ohjeet, kuinka tehdä nukkekodin kalusteita tyhjistä tulitikkurasioista ja vessapaperirullista. Tuli ihan lapsuus mieleen ja alakoulun askartelut. Tein ainakin yhden sohvan tulitikkulaatikoista ja sain äidiltä tilkkuja päälliskankaaksi!



Apråpå ingenting åkte jag till stadens största loppis för att kolla garn. Har nämligen gjort fynd där förut och köpt 4 kg ullgarn med kvalitet för SEK 400, vilket motsvarar ca 35 euro. Hittade garn även denna gång, men lämnade kvar i affären trots det låga priset. Garnet var nämligen 100% acryl, kallades för babygarn och det är absolut ingenting jag behöver under de närmaste åren. Kollade även bokhyllan, men hittade inget jag redan hade hemma. Däremot fanns det flera högar handarbetstidningar och jag köpte 4 st. Tidningarna är från 1989, men innehåller många klassiska stickbeskrivningar och trevliga artiklar om bl.a. Fair Isle -sticktradition, tweed-tygets historia och norsk stickning. I en av tidningarna finns utförlig beskrivning av hur man tillverkar dockhusmöbler och attiraljer med hjälp av tomma tändsticksaskar och toapappersrullar. Det kändes riktigt nostalgiskt att titta i dem, om jag inte minns fel så gjorde jag en likadan soffa i lågstadiet under hobbytimmarna.

Lanka-alennusmyynnissä - På garnrea!

EI LANKAHAMSTEREILLE! EJ FÖR GARNHAMSTRAR!

Pari viikkoa sitten kehuskelin, kuinka onnistuin välttämään tietyn lankakaupan, joka mainosti villalankojen loppuunmyyntiä. Eilen sitten sorruin.... Oli nimittäin asiaa kaupungille (lähinnä keksittyä, olisin voinut jättää käymättä!) ja niin askeleet suuntasivat mainittuun osoitteeseen.

För ett par veckor sedan berättade jag hur duktig jag var, när jag lyckats undvika en viss garnaffär. Tills igår... Jag hittade på ett ärende till centrum (kunde faktiskt låtit bli!) och så styrdes stegen till denna bestämda adress.

Sieltä lähti mukaan tämä kassi: Denna kasse följde med mig hem:



Näyte-erä: Smakprov:



Mitä enemmän ostin, sen halvemmaksi tuli (se vanhanaikainen myyntikikka ja täydestä meni!!). Ostin siis kokonaisen kilon.

Ju mera jag köpte desto billigare blev det (traditionellt sätt att lura kunden, jag nappade!!). Jag köpte alltså ett helt kilo.



Sinistä 500 gr, vihreää 400 gr ja vanhaaroosaa 100 gr. Lanka on villa-alpacka-acryyliä, josta viimemainittua on 15%, italialaista ja todella kaunista. Nuo pilkut on piristämässä muutenkin kaunista pohjaväriä.

Blått 500 gr, grönt 400 gr och gammelrosa 100 gr. Garnet är ull-alpacka-polyamid, det sistnämnda 15%, italienskt och verkligen snyggt. De små prickarna piffar upp den vackra bottenfärgen.

Oikeastaan lähdin ostamaan mustaa 2-säikeistä villaa, mutta koska sitä ei ollut niin tämä oli "lohdutusostos". Hah! Lankaan menin!

Egentligen var meningen att köpa 2-trådigt svart ull, men i och med att det inte fanns, så "tröstade" jag mig själv med detta. Så kan det gå!

Huomenna on tarkoitus kertoa mitä asiaa minulla alunperin kaupungille oli, en tullut kotiin pelkästään lankakassin kanssa.

Imorgon kommer jag att berätta vad mitt ärende till centrum egentligen var.

Oranssia!

Viimeiset kaksi pussia Kool Aidia olivat oranssia. Lankana käytin 100 gr Novitan Isoveljeä, tulos tuossa alhaalla oikealla. Tässä onkin sitten kaikki värjätyt langat perhepotretissa:



Kaikkein tyytyväisin olen näihin kahteen:



Osa langoista ei saanut täysin tasaista väriä, muttei se haittaa. Tulos näyttää lähinnä siltä kuin olisi ollut tarkoitus saada hieman eri sävyjä samaan vyyhtiin! Tähän jää kyllä herkästi kiikkiin, pitäisiköhän tilata Muoriskalta lisää pusseja?

Onko kenelläkään kokemuksia karamelliväreistä? Kaapissani on kaksi pientä pulloa tyhjän panttina ja katselin niitä jo sillä silmällä. Onko tekniikka sama, siis sekoitetaan väri kuumaan veteen ja käytetään suolaa kiinnittämässä väri. Tarviiko mikrokäsittelyä? Mikä suhde värillä ja vedellä siinä tapauksessa? Kiitos etukäteen kaikista mahdollisista neuvoista tai linkeistä!

Seuraava postaus (= huomenna) ei sitten sovikaan lankahamstereille. Kävin nimittäin LANKAKAUPASSA jossa oli ALENNUSMYYNTI! Varoittelen jo näin etukäteen, ettei kukaan luule että kiusaan tahallani....

Kirpputorilla - Loppisfynd

Nämä lähtivät eilen mukaan parilla eurolla (SEK 15). Lankaa en löytänyt ja kankaita en edes katsellut. Laukunkahvoja olen jonkin verran etsiskellytkin, mutta nyt vasta sattui silmään. Aikaa oli aivan liian vähän, joten kierros jäi pintapuoliseksi.

Tänään värjäsin viimeiset Kool Aid -pussit, mutta niistä lisää huomenna!

Dessa handtag hittade jag på loppis igår för ca 2 euro (SEK 15). Letade efter garn, men det fanns inte och tyghögarna lämnade jag ifred. Har faktiskt letat lite efter handtag till en sommarväska, men först nu hade jag tur. Hade tyvärr alldeles för litet tid att gå runt.

Idag använde jag sista två påsar färg Kool Aid. Resultatet får ni se först imorgon!

Romanttinen röijy - Romantisk axelvärmare

Malli/mönster: Hetaleita poropeukaloille #20
Lanka/garn: Novita Saga Mohair 150 gr, tummansininen/mörkblå
Puikot ja koukku/stickot och virknål: #6



Reunavirkkaus on mallista #17, Marlene Dietrichin niskanlämmitin
Kantvirkningen är från mönster #17, Marlene Dietrichs axelvärmare

Tästä tuli hyvä, sopivan ohut ja väristä tykkään kanssa. Nyt pitäisi keksiä jotain muuta siitä vihreästä langasta....

Den här är jag nöjd med, den är lagom tunn och färgen passar mig bättre än den gröna. Nu borde jag hitta en ny modell till det garnet...

Laskiaistiistai - Fettisdagen

Myös Ruotsissa vietetään laskiaistiistaita - päivää juhlitaan syömällä laskiaispulla. Näitä laskiaispullia alkaa näkyä kahviloissa jo heti joulun jälkeen ja asiasta on mielestäni mennyt hohto. Eihän laskiaispulla maistu oikealta kuin juuri laskiaistiistaina!

Kävinpä minäkin ostamassa pullat, koska kauppamatkalla oli muutenkin pakko käydä. Parhaimmilta maistuisivat tietenkin omatekemät, mutta en kertakaikkiaan jaksanut alkaa leipoa. Kaupan pullat saivat kiitettävän arvosanan!

Sään puolestakin on laskiainen: yöllä satoi yli 10 cm uutta lunta ja päivän mittaan on tuiskunnut lisää. Pakkasta on yli -6 astetta ja aurinkokin pilkahtelee näkyviin silloin tällöin.

Romanttinen röijy on valmis, kuvia huomenna!

Även i Sverige firar vi Fettisdagen - dagen till ära äter vi en semla! Dessa semlor börjar säljas redan direkt efter jul och enligt min mening har man förlorat själva idén. En semla smakar godast just under Fettisdagen!

Även jag åkte iväg och köpte semlor, jag var ju ändå tvungen att handla mat. De godaste semlorna skulle så klart vara hembakade, men jag orkade helt enkelt inte börja baka. ICAs semlor fick bästa betyg!

Även vädermässigt är det Fettisdagen: under natten fick vi mer än 10 cm nysnö och det har snöat mera under dagen. Det är ca -6 grader kallt och solen tittar fram litet så och då.

Min romantiska axelvärmare är klar, bilder visas imorgon!

Hyvä päivä! En bra dag!

Aloitin päivän imuroimalla koko talon ja sen palkaksi annoin itselleni luvan värjätä lisää lankaa. Se onnistui yli odotusten!

Började dagen med att dammsuga hela huset och som belöning fick jag tillåtelse av mig själv att färga litet mera garn. Jag lyckades över all förväntan!


Näihin ensimmäisiin käytin valkoista norjalaista Peer Gynt -villalankaa ja 3 eri sävyä punaista. Oikeanpuolimmainen vyyhti oli luonnonvalkoista vyötteetöntä villaa. Värit onnistuivat todella hyvin.

Dessa första härvor är norskt Peer Gynt -ullgarn och jag använde 3 olika nyanser av rött. Härvan till höger var naturvit från början och utan banderoll. Är riktigt nöjd med resultatet!

Seuraava satsi olikin sitten rumankellertävää ja beesiä villaa ilman vyötettä. Lanka tuntui melko rasvaiselta ja pelkäsin, ettei väri tartu. Näistä tuli aivan hyvät!

Nästa sats var fulgult och beige garn utan banderoll. Garnet kändes ganska fett och jag trodde inte att färgen skulle fastna. Dessa blev ju riktigt bra!



Ja sitten kävin hakemassa postin. Rebekalta tuli ylläri: silmukkamerkki, suklaapatukka ja kortti, jossa toivoteltiin hyvää kevään odotusta! Siis elämäni ensimmäinen silmukkamerkki, ihan tosi. Tähän mennessä olen käyttänyt hakaneuloja enemmän tai vähemmän huonolla menestyksellä, nyt minulla on siis silmukkamerkki! Oli todella iloinen yllätys! Kiitos! Suklaa katosi sen sileän tien, ei jäänyt edes paperia todisteeksi jälkipolvelle....

Sedan hämtade jag in posten. Där hittade jag en överraskning från Rebekka: mitt livs första ringmärke (kommer inte riktigt ihåg vad det heter på svenska...). Hittills har jag försökt klara mig med säkerhetsnålar, det har inte gått så bra. Det fanns även med choklad, som försvann på en gång!


Sain myös lisää postia. Näiden tiesin olevan matkalla ja vihdoin ne tulivat:

Fick mera post, äntligen kom dessa etiketter:


Nyt voin minäkin merkitä työni. Tilaus oli helppo tehdä netin kautta ja toimitus oli todella nopeaa. (Kuvassa näkyy kännykkänumero, mutta haitanneeko tuo.... ei se ole salainen ollut tähänkään mennessä).

Nu kan även jag märka mina alster. Beställningen var busenkel via nätet och leveransen väldigt snabb. På bilden ser ni mitt mobnummer, men det har ju aldrig varit hemligt så det spelar ingen roll.

Edit: Blogger postasi puolivalmiin kirjoituksen, jos joku ihmettelee sekoilua. Nyt tämän pitäisi kuitenkin olla valmis julkaisuun!
Blogger lyckades posta den halvfärdiga skrivelsen, om ni undrar vad som pågår. Nu borde den vara klar för att publiceras!

Nopeat villasukat! - Yllestrumpor med rekordfart!

Jostain kumman syystä tuli uupelo villasukista! Tuntuu, että aina on ainakin yhdet sukat puikoilla tulossa, mutta kai ne on joko menneet keräykseen, pyykkikoriin tai Tyttären jalkaan - joka tapauksessa sukkalaatikosta löytyivät vain ja ainoastaan yhdet sneekerit omaa kokoani ja niissä paleli nilkat.... Onneksi ne oli tehty terästä varteen, joten varren neulomisessa ei kauaa nokka tuhissut. Tuli hyvät ja lämpimät sukat!




Av någon konstig anledning hittade jag inga yllestrumpor i lagom storlek! Antingen låg dem i tvätten, Dottern hade tagit dem eller så har jag lämnat dem till bättre behövande - de enda jag hittade var ett par sneekers. Som tur var, var de stickade från tå till topp och simsalabim! så hade jag ett par traditionella och varma yllestrumpor!

PS. Onhan minulla Tarjalta saamani sukat, jotka on pyhitetty vain ja ainoastaan sisäkäyttöön, ne ei ole mitkä tahansa saapassukat vaan ainoat omistamani pitsisukat ja kunnia-asemassa...

PS. Jag äger faktiskt ett par yllestrumpor som jag fått av Tarja, men dem använder jag bara inomhus och stoppar inte dem i vilka stövlar som helst! De har en specialplats inte bara i fötterna utan även i mitt hjärta, de är nämligen mitt första och tillsvidare enda paret yllestrupor med SPETS!

Vihdoinkin - Äntligen!

alkaa olo parantua. Eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä ja yskäkin hellittää. Olisiko mehukeitolla osuutta asiaan? Tänään olen vyyhdinnyt lisää lankaa uusiin keitoksiin, punaiset värit ovat vielä pusseina ja ajattelin käyttää ne, kun kerran innostus on päällä. Itse keitos jää tosin maanantaihin, kun olen yksin kotona ja saan hääriä kaikessa rauhassa.

Viikkoon en ole tehnyt juuri mitään hyödyllistä ja sen näkee! Eilen oli ihan pakko alkaa purkaa pyykkikuormaa ja siivotakin pitäisi. Ei kyllä yhtään huvita. Mies kävi onneksi kaupassa ja on kiitettävästi osallistunut ruoanlaittoon sillä seuraamuksella, että on alkanut yskiä! Saa nähdä mitä siitä kehittyy - en kyllä halua sairasta Miestä ensi viikoksi kotiin potemaan.


Äntligen börjar jag må bättre efter förkylningen. Igår var första feberfria dagen och även hostan börjar ge sig. Undrar om saftsoppan gjorde sitt? Så idag har jag förberett nya garnhärvor för färgning, som kommer att ske under måndagen, hoppas jag. Då är jag ensam hemma och får härja fritt i köket. Har några påsar röd färg som jag är nyfiken att se resultatet av.

Under en vecka har jag inte gjort något nyttigt och det syns här hemma. Tvätten väntar likaså städningen. Mannen har varit duktig och lagat mat hela veckan och idag var han även iväg och storhandlade. Men även han har börjat hosta! Hoppas vekrligen att han inte blir sjuk!

Det blir inte mera denna gång, jag behöver sticka ett par varma sockor åt mig själv! Ni vet "skomakarn och hans barn..."

Mehukeittoa - Saftsoppa

Mitä tekee flunssan kourissa kärsivä neuloja? Keittää mehua langoilleen...
Vad gör en förkyld stickoman - kokar saft till sina garn...



Ensin oli vyyhti valkoista villalankaa ja kaksi pussia sinistä Kool Aidia. Nestettä summamutikassa ja taisi tulla liikaa.
Först hade jag en härva vitt ullgarn och två färgpåsar Kool-Aid. Vätska mellan tummen och pekfingret, vilket visade sig vara för mycket.



Lankavarastosta löytyi alushousunväristä villaa, jota en sellaisenaan tule käyttämään mihinkään. Sekaan vaan.
I garnförrådet hittade jag en härva obestämd ansiktsfärgad ull, som jag aldrig tyckt om. In i soppan bara!


Se muuttui kauniin mintunvihreäksi!
Den härvan bytte färg till vackert mintgrönt!



Keitokset lasiastiassa mikroon loppukäsittelyyn.
Hela soppan in i micron för slutbehandling.



Ja nyt minulla on kahta uudenväristä villalankaa!
Och nu har jag två olika nya färger av ullgarn!

Romanttista röijyäni uhkaa purkutuomio! Neuleosuudesta tuli aivan liian suuri ja tulin siihen tulokseen ettei väri pue minua. Olisikohan kalpeudella ja vuodenajalla osuutta asiaan? Annan sen nyt kuitenkin hautua jonkin aikaa ennen lopullista tuomiota, teen toisen tummansinisestä mohairista, joka tuntuu ainakin tällä hetkellä enemmän minulta.

Sitkeää sairastamista

Pitäisikö huolestua, kun ei enää käsityötkään maita? Jonkin verran sain sentään röijyä aikaan odotellessani Vuodatuksen takkuiluja eilen, toivottavasti Ystävänpäiväkommentit tulivat perille. Täytyy tunnustaa, että lopulta en enää jaksanut odotella, joten tässä vielä kollektiivisesti terveiset kaikille tutuille!

Tänään olisi pitänyt mennä töihin keskustelemaan työhönpaluuni liittyvistä yksityiskohdista, mutta tapaaminen siirtyy ensi viikkoon. Virkavapaa loppuu 1. kesäkuuta, mutta toivomukseni on pitää kesäloma siihen heti perään ja palata töihin vasta elokuussa (kesälomaa on sisällä yhteensä 13 viikkoa!!). Saa sitten nähdä, suostuuko työnantaja.


Har fått en riktig bondförkylning och lider av sviterna. Börjar bli litet orolig när inte ens stickning lockar för tillfället! Då är det allvarligt!! Jag skulle träffat chefen idag för att gå igenom och diskutera detaljerna kring min återkomst till arbetet i början av sommaren, men var tvungen att ringa återbud. Vi träffas nästa vecka istället.

Det blir inte mycket text och inga bilder idag. Försöker att kurera mig och ta det bara lugnt. Inte ens Alpint från Åre på TV, trist!

Alla Hjärtans Dag - Valentindagen

Ruotsissa 14. helmikuuta omistetaan amerikkalaisittain rakkaudelle. Tämä näkyy tietenkin eri kauppaketjujen mainoksina jo pari viikkoa ennen kyseistä päivää, pitäisi ostaa lahja rakkaalleen. Mitä kalliimpi sen parempi.

Suomessa vietetään sen sijaan Ystävänpäivää. Lahja ei ole tärkein asia vaan läheisten ja ystävien muistaminen. Minä kannatan suomalaisia perinteitä tässäkin, vaikka sanotaankin että maassa maan tavalla. En ole lähettänyt yhtään korttia, mutta tulen soittamaan muutaman puhelun ja lähettämään myös tekstiviestejä. Ja perheenjäsenet saavat ylimääräisen sydämellisen halauksen!

Ja sitten muutama sana ruotsiksi/idag även på svenska:

Dagen till ära skriver jag några rader på svenska för första gången i min bloggs historia. Detta på grund av att jag delvis tycker att det börjar bli dags, delvis för att jag anmält bloggen till Nordic Knitblog. Vem vet, kanske någon icke-finsktalande hittar hit? I så fall önskar jag Dig mycket välkommen till min blogg om stickning, virkning, toving, lapptäcken, dockhus och annat handarbete! Lämna gärna en liten kommentar så jag vet att Du finns....

MYCKET kort om mig själv: är f.n. friårsledig tjej 50+ boende i Stockholms närförort. Ägnar min tid, förutom handarbete, till familjen som består av Mannen, Dottern (17), Sonen (15), Hunden (kom till oss i somras) och 2 Marsvin. Har rötterna i Norra Finland och försöker föra vidare finsk kultur och traditioner, inte minst när det gäller handarbete. Framåt våren blir det med all sannolikhet även uppdateringar om trädgården och dess uppvaknande till liv efter vintern.

Ännu en gång: Välkommen till Tuulintupa/TuuliStuga!!

Itseäni piristääkseni...

aloitin uuden projektin. Lanka löytyi kaappien kätköistä ja on juuri sopivan kirkkaanvihreää tämän päivän harmauteen.



Malli on "Hetalekirjasta" nr 20 Romanttinen röijy. Jouduin aloittamaan työn kolme kertaa, kun en osannut päättää, teenkö suuremman koon kuin mallissa. Sen verran on olo vielä epänormaali, että aloitin kerän ulkopuolelta, jota inhoan. Kerä pitää AINA aloittaa sisältä (tämän neulojan pakkoajatus nro 1).



Lanka näyttää riittävän, näitä on yhteensä 8 (=400 gr) ja ensimmäinen kerä on jo käytetty.

Luulen, että tautini on lievää keuhkoputken tulehdusta. Nuhaa ei ole, mutta keuhkot tuntuvat lentävän ulos yskänpuuskan kanssa. Kuumetta en tänään ole mitannut, koska en usko sitä olevan. Vatsalihakset ovat hellänä yskimisen takia, saavatpahan nekin treenausta! Yön nukuin kuitenkin hyvin.

Bella-koira on ilmeisesti tajunnut pennunaivoillaan, että emäntä ei ole ihan voimissaan. Se antaa minun nukkua rauhassa aamulla ja on itsekin tavallista rauhallisempi. Käy välillä tökkäämässä kuonolla ja tarkistamassa, että asiat ovat kunnossa! Ja sitten kun pääsee ulos, leikkii lumikokkareilla ja puunoksilla aivan itsekseen ja juoksee kuin viimeistä päivää. Ilmeisesti varmuuden vuoksi, ei koskaan tiedä milloin pääsee ulos seuraavan kerran!

Poika on koulukunnossa huomenna. Hänellä oli kuumetta peräti 4 päivää, mutta yskiminen on vähäisempää kuin minulla. Ja Mies ja Tytär ovat onneksi vielä täysin terveitä.

Olo on jo hieman parempi....

Suurena syynä aivan varmasti postin tuoma paketti, joka sisälsi nämä ihanuudet:



Tämä on aivan sitä miltä se näyttää:



Siis angora-villalankaa, jota tilasin Angorinalta viime viikolla! Valtavan pehmeää, puolet angoraakania ja toiset puolet lampaanvillaa. Tästä tulee ainakin yksi huivi tulevaisuudessa ja varmasti muutakin. Lankaa on yhteensä 490 gr.

Nyt pitää mennä taas lepäämään....

Viimeiset tossuparit...

huovutettuani kaaduin sänkyyn kuumeisena ja kurkku kipeänä. Poika tartutti lentsunsa, me ollaan yleensä vastaanottavaisia toistemme basilleille. Mies ja Tytär ovat selvinneet, ainakin toistaiseksi. Yritin nukkua, mutta päänsärky pakotti vihdoin ottamaan kipulääkettä ja se laski tietenkin myös kuumeen. Ja nyt sitten naputtelen päivän postausta! Asiat ovat siis tärkeysjärjestyksessä... En taida kuitenkaan jaksaa blogikierrosta, joten kommentit jäävät ensi viikkoon. Se hyvä puoli tässä potemisessa kuitenkin on, että pääsen valmiiseen ruokapöytään!

Vapaavirkkausta

Nyt olen sitten kokeillut uutta juttua: vapaavirkkausta. Tää oli kivaa, mielikuvitus lähti laukkaamaan ja jämälangat saivat kyytiä. Niinkin pieniä pätkiä kuin yksi metri voi hyödyntää, jos haluaa. Tätä tilkkua en kelpuuta Tropiikkitäkkiin, koska se on pari senttiä liian iso, mutta sain kuitenkin vihiä kuinka tilkku tehdään. Käykääpä katsomassa haastetta Aman virkkausnurkassa!

Lankainventaarioni löytyi viimeistä grammaa myöten koneen sisuksista ja on nyt tallennettu kannettavaan, jossa on suurempi kapasiteetti (750 megaa verrattuna minun surkean pieneen 5:een). Ei ihme että kone simahti.... Se on nyt herätetty henkiin, mutta toimii kuulema tekohengityksen avulla.

Kiitos kaikista positiivisista tossukommenteista! Palaute on aina kivaa ja kehut vielä kivempia! Hahtuvasta on vielä tulossa kaksi paria punaisia, näytän heti kun ovat valmiit.

Huopatossuja

Nämä ovat valmistuneet pitemmän ajanjakson aikana. Lähtevät myyjäisiin. Lankana Fritidsgarn, hahtuvaa ja tavallista 3-säikeistä villalankaa. Koot 35-42. Puikoilla on vielä punaiset hahtuvasta, ensimmäinen kavennuksia vaille valmis.

Kävin tänään halpahallissa, jossa myydään jonkin verran Novitan lankoja. En ostanut yhtään kerää!!Jos olisin löytänyt Teddyä, niin ehkä olisi päässyt mukaan... Ei onneksi ollut tarjolla, joten pääsin siitäkin kiusasta. Eikä mitään ollut erikoistarjouksessa, joten se helpotti "ostokieltoa".

Minulla on ns. kakkoskone työhuoneessani. Se on koottu eri osista, jotka ovat jääneet yli eri tietokoneista tässä talossa. Se on toiminut aivan hyvin minun tarpeisiini, kuvat olen ladannut Miehen kannettavalla, mutta muuten käyttänyt omaa konettani. Eilen se simahti kesken blogikierroksen! Se on aina pitänyt kovaa ääntä, mutta nyt kuului PZZZZZZZZZZ puolisen minuuttia ja sitten kaikki pimeni. Vikailmoituksen jälkeen suljin koneen eikä se sen jälkeen suostunut töihin ollenkaan. Ei tässä muuten hätää, mutta kun siinä koneessa on lankainventaarioni! Olen kirjannut kaikki langat excel-arkille nimen, määrän ja päivämäärän mukaan plus lisäykset ja vähennykset sekä mitä niistä on syntynyt. Samoin valmiit työt lokakuusta -05. Toivottavasti ne löytyvät jostain, muuten täytyy tehdä uusi inventaario. Huh! Mies lupasi katsoa konetta viikonlopun aikana, onneksi on osaava IT-teknikko omasta takaa. Itse en näitä asioita hallitse lainkaan, hermostun kertakaikkiaan ellei tekniikka toimi virheettömästi.

Lopuksi oikein hyvän viikonlopun toivotus!

Tropiikkitäkki

Ilmoittauduin tänne! Olen lukenut vapaavirkkauksesta, mutten oikein saanut tolkkua koko hommasta. Kokeilin kuitenkin eilisiltana ja sehän oli vaikka kuinka hauskaa! Langanpätkäjämiä saa kivaan uusiokäyttöön ja työ syntyy tehdessä - vain mielikuvitus asettaa rajat. Haasteen voi ottaa vastaan niillä voima- ja aikarajoilla, jotka kullakin on. Yksi tilkku tai koko täkin kokoaminen - siinä rajat.

Olen käynyt aikamoisen kamppailun itseni kanssa tämän viikon aikana. Täältä löytyi tarjous, joka ei usein tule vastaan! Yleensä nämä langat maksavat kolme kertaa enemmän yksivärisinä ja jopa neljä kertaa enemmän värillisinä! Nyt on siis torstai ja tarjouksen näin maanantaina. Olin jo heti seuraavana päivänä lähdössä ostoksille, mutta onneksi onnistuin ylipuhumaan itseni, etten tarvitse yhtään enempää lankaa, vaikka olisi kuinka hyvä tarjous. En varsinkaan villalankaa, jota löytyy kilokaupalla varastoistani kaikissa mahdollisissa värisävyissä. Olen myös epävirallinen lankahamsteri ja ollut hyvässä vauhdissa koko alkuvuoden, en halua tuhota tavoitteitani noin vain. Joten se siitä, onneksi kauppa ei ole aivan lähellä, joten sinne ei pääse tavallisella päiväkävelyllä. Nyt yritän vain unohtaa koko jutun....

Niskanlämmitin

Malli: #17, Marlene Dietrichin niskanlämmitin kirjasta "Hetaleita poropeukaloille"
Lanka: Novitan Aino, petroolinsininen, 200 gr (miinus 1 metri!!!)
Puikot: Suorat bambut #6

Koska lankani oli eri kuin mallissa, samoin puikot paksummat, loin 100 s ja neuloin ns. niskaneliön. Virkattuja koristekerroksia on alkuperäisessä mallissa koko neuleen ympäri kolme kerrosta, mutta koska lankani loppui niin niitä tuli vain kaksi ja ainoastaan alareunaan. Olen nyt istunut tämä päälläni puolisen tuntia ja olen todella TYYTYVÄINEN! Tästä tulee lempineule töihin ensi syksynä ja talvena. Lämmittää niskaa ja yläselkää sopivasti, mutta ei ole liian paksu tai tönkkö.

Kuvasta olisi tuskin tullut parempi, vaikka olisin ollut itse mannekiinina. Kun joku toinen ottaa minusta kuvan, on siinä aina jotakin vikaa....huono tausta, liian läheltä, liian kaukaa, huono ryhti, huono kuvakulma, näkyy liikaa tai liian vähän, tuntuuko tutulta?

Juliettesta tuli liian pieni, joten se menee purkuun ja langan käytän luultavasti ohueen mohairvillatakkiin. Lankaa on nimittäin yhteensä 450 gr ja tarvitsen ohuen villatakin.

Meillä oli muuten aamulla -13 pakkasta ja tuulista! Se on paljon näillä leveysasteilla. Onneksi on kunnon varusteet ulos!

Kuinka moni....

teistä omistaa raanun? Ja kuinka monella se on seinällä?

Muuttaessani Ruotsiin syksyllä -77 oli ensimmäinen asuntoni huone ja vessa soluasuntolassa, jossa asui vain opiskelijoita. Meitä oli aika monesta maasta, koska silloin vielä 10% koko yliopiston opiskelijamäärästä oli ulkomaalaisia. Minun solussani oli ruotsalaisten ja suomalaisten lisäksi turkkilainen, jamaicalainen ja iranilainen. Siihenaikaan suomalaisen opiskelijan kämpän tunsi siitä, että siellä riippui raanu seinällä! Tämä on jäänyt mieleen, koska ikkunoissa ei usein ollut verhoja edessä ja huoneeseen, varsinkin alimman kerroksen, näki ilman näkösuojaa. Aika monta seinää koristi toinen toistaan kauniimpi raanu.

Äitini kutoi veljilleni raanun ylioppilaslahjaksi. Minä sain matkahuovan - toivomukseni mukaan. Mutta pari vuotta myöhemmin halusin kuitenkin oman raanun ja sain sen YO-merkonomi -tutkinnon suoritettuani. Se raanu lähti mukaan opiskelijakämppääni ja on siitä asti aina ollut seinälläni. Myös veljieni raanut ovat kunniapaikalla heidän kodeissaan.



Kuva on huonosta kulmasta, koska en voinut sitä ottaa suoraan edestä. Raanun nimi on "Karpalo", suunnittelijaa en enää muista. Valkoinen alaosassa on lunta ja punainen sen päällä marjoja.

Viittä vaille valmis!

Malli: Yllet + omat hihat ja kaulus
Lanka: Debbie Bliss, aran tweed 100% villaa, 480 gr
Puikot: 3,5 bambut

Tässä näkee kuinka kamera tulkitsee värit eri lailla. Oikea väri on oikeastaan noiden väliltä. Jaa, että mitä puuttuu? Höyrytys ja napit eteen. Ajattelin huovuttaa napit tuon edellisen postauksen tekniikalla, joten ne eivät ole vielä valmiit. Takki saa olla napeitta, mutta luokittelen sen silti valmiiksi, koska sitä voi jo käyttää.

Taisi olla eka kerta, kun lanka meni noin tasan tarkkaan! Mulla oli alunperin 500 gr ja siitä jäi siis 20 gr ennen kiinnitystä. En usko että tästä langasta saa pyöriteltyä nappeja, mutta kannattaa varmaan kokeilla. Toisaalta hahtuvia löytyy myös sopivaa sävyä.

Olen yksin kotona, joten en pääse kuvaan mukaan. Myös Juliette on valmis, mutta sitä on turha kuvata ilman mannekiinia.

Villatakin teko....

tyssähti edellisellä kerralla hihojen yläosaan. Ne kun piti säveltää itse ja into loppui. Teen hyvin mielelläni seuraamalla orjallisesti ohjetta, ettei tarvi itse ajatella. Niin paljon inhoan purkamista, etten halua ottaa epäonnistumisen riskiä. Mutta tässä ohjeessapa ei ollut hihoja ollenkaan, koska se on toppi! Siispä hihat on suunniteltava itse.
Ensimmäiset hihat tein jo - niistä tuli liian isot ja istuivat huonosti. Nyt on toisen yläosa purettu kainalon alle ja uusi tulossa. Toista pidän yhä mallina varmuuden vuoksi. Ei tämä niin hauskaa ole, mutta en anna periksi. Tavoitteena on UFOton koti kesään mennessä...

Pienen kokeilun tulos:



Ajattelin huovuttaa palloja, mutta saippuahuovutus ei huvittanut. Siispä kokeilemaan toisenlaista, nopeampaa tekniikkaa, josta olen jostain lukenut - en vain muista mistä. Huovutusvillasta tehdään pallo, joka laitetaan polvisukan teräosaan. Sukkaan solmu ja seuraava pallo sukkaan, taas solmu ja uusi pallo. Jos haluaa useamman pallon kerrallaan, niin voi käyttää sukkahousuja. Kuvan polvisukassa oli vain kolme palloa ja niistä tuli aika pieniä. Lopputulos on kuitenkin kiinteä pallo, aivan samanlainen kuin saippuahuovutuksessa.

Hamsteri vai orava?

Jompikumpi olen ollut edellisessä elämässäni ja siitä on jäänyt jokin geeni mukaan nykyiseen elämään.... Olen aina ollut keräilijä, ihan lapsesta saakka. Silloin keräilin peikkoja. Kokoelma on vieläkin tallella, otan kuvan kunhan saan ne järjestykseen. Aikuisiän ylitettyäni aloin keräillä tulitikkurasioita. Sekin kokoelma on vielä tallella. Omaan kotiin muuttaessani, aloin keräillä astioita. Koska rahaa ei ollut liiemmin aloitin hyvin hitaaseen tahtiin. Ensin keräilin lasilautasia, jotka olivat muotia 80-luvulla. Nämä olivat Nuutajärven lintuaiheisia ja turkasen kalliita. Valmistus lopetettiin ennenkuin olin ehtinyt saada kokoon edes kolmasosaa tavoitteestani. Seuraavaksi aloin sitten kerätä Arabian Tuuli-sarjaa. Tai Merituulia, jossa oli sinisellä pohjalla mustia kaisloja, todella kaunis serviisi! Takana oli leima Tuuli, joten se oli aivan pakko saada! Vielä kalliimpia kuin Lintu-sarja. Ei ollut varaa ostaa kuin yksi lautanen kerrallaan. Arvatkaapa, mitä tapahtui? Valmistus lopetettiin! Sain kerättyä 2 matalaa, 4 syvää, 7 voileipälautasta ja 8 asettia. Ei näillä juuri juhlita. Näistä kokemuksista viisastuneena päätin panostaa varman päälle eli serviisiin, joka ei toivottavasti katoa parissa vuodessa. Meillä on Arabian Arctica -sarjaa 15 hengelle, kahvikuppeja enemmänkin. Hieman tylsä, tavallinen, valkoinen sarja, mutta osia löytyy jopa täältä Ruotsista ja useimmiten halvemmalla kuin Suomesta, vaikka on ykköslaatua. Niin hyvät on alennukset pari kertaa vuodessa. Tuuli-sarjaa ja Arcticaa voi myös sekoittaa.

Ettei nyt aivan poiketa asiasta, niin tarkoitus oli vain kertoa, etten ole virallisesti mukana lankahamstereissa, vaan ainostaan taustatukena. Pidän omaa pientä kirjanpitoa lankakiloistani ja kilpailen vain ja ainostaan itseni kanssa. Säännöt ovat aivan samat kuin virallisessa kilpailussa ja tavoitteena saada lankavarasto vähenemään (pysyvästi?). Niinpä mietin mitkä olisivat helpoimmat ja nopeimmat tavat hyvään tulokseen. Paksut langat ja puikot tietenkin, mutta myös minun tapauksessani UFOt. Kirjaan lankamäärät Excel-arkille ja vähennykset teen vasta kun työ on valmis, ei siis välimerkintöjä eikä muutakaan fuskausta! Nyt on kaksi villatakkia tekeillä ja toinen viittä vaille valmis. Mikäs sen yksinkertaisempaa kuin tehdä ne valmiiksi ja vähentää muutama sata grammaa lankaa. En siis laske pisteitä, ainoastaan grammoja.



To be continued.....

Linkitön postaus, koska olen "kakkoskoneella"

Juliette on pingotusta vaille valmis, ei kuvaa vielä. Ennen pingotusta se tuntuu hieman liian pieneltä, saa nähdä sitten, kun on täysin valmis. Nopea juttu ilman kommervenkkejä.
Lankavaihto on alkanut. Kaveriksi sain Muoriskan, jonka kanssa olen lankoja ja lehtiä vaihtanut ennenkin. Meille tulee varmaan onnistunut vaihto...
Islanninmatka on tilattu! Saimme Miehen kanssa lahjakortin viime kesänä täyttäessämme 100 vuotta ja nyt alkaa olla aika hyödyntää sitä. Lähtö on Kiirastorstaina ja kotiinpaluu Pääsiäissunnuntaina aamupäivällä. Matkaan mahtuu uintimatka Sinisessä Laguunissa ja koko päivän retki glasiääreille ja vesiputouksille ja suihkulähteille ja kaikkiin tärkeisiin turistipaikkoihin, lankakauppoja unohtamatta! Ja koska minä varasin matkan niin suunnittelin aikataulun omien tarpeideni mukaan. Siispä varasin pari tuntia vapaa-aikaa Reykjavikissa lauantaiaamupäivällä... Matkaseurani (Mies ja Poika) eivät tiedä tästä mitään, eikä ole kai väliksikään, luulevat kai lepoajaksi. Tytär ei lähde mukaan, koska hän on harjoitusleirillä Italiassa.
Täällä on vesikeli. Lumet häviää pikavauhtia, ellei tule pakkasta niin on pian taas paljas maa.
Sulatin pakastimen eilen ja löysin yhden hyllyn perältä leipäjuustoa viime syksyltä! Arvatkaapa, kuka herkuttelee tänä iltana jälkiruualla! Niille lukijoille, jotka eivät tätä herkkua tunnista, voin kertoa, että yhden hengen annos leipäjuustoa kuutioidaan pieneen jälkiruokakulhoon, päälle kaadetaan (reilusti) kuohukermaa ja ripotellaan (paljon) fariinisokeria. Annos laitetaan mikroon täydelle teholle pariksi minuutiksi ja sulanut juusto nautitaan joko sellaisenaan tai lakkahillon kanssa lämpimämä. Minä jätän lakkahillon surutta pois, koska en ikinä ole ymmärtänyt sen päälle, vaikka pohjoisesta olenkin. Nuo ( ) on niille, jotka eivät laskevat kaloreita.
Nyt olisi pari tuntia vapaa-aikaa ennen ruuanlaittoa, mitähän keksisi puikoille?

Helmikuun 1.

Puikoilla Juliette.
Liedellä karhunvatukkahillo.
Sulamassa pakastin.
Jaloissa kaksi onnellista koiraa.
Ulkona lauha keli ja auringonpaiste.
Tilauksessa angoralankaa.
Tilausta odottamassa Islanninmatka.
Uusia ruukkuja odottamassa lähes kaikki Tuulintuvan kukat!
Kauppareissua odottamassa auto.
Ideaa odottamassa Norot.



Tällaista täällä tänään...